Oltiin Helenan kanssa jatkamassa suunnistuskautta Suunnistusmatkat Sport & Nature Travels Oy:n järjestämällä pidennetyllä viikonloppumatkalla Unkarin Budapestissä. Tarjolla oli Budasprint ja kaksi maastokisaa 63. Spartacus Cup . Matka alkoi torstaina aamulennolla Helsingistä Budapestiin. Suomesta mukana oli noin 50 suunnistajaa. Hotelliin kirjautumisen ja kevyen lounaan jälkeen lähdettiin noin tunnin ajomatkan päähän Budapestistä lounaaseen, Gantin kylään kartta- ja maastoharjoitukseen. Lähempänä Budapestiä ei kuulema kunnon maastoja löydy. Bussin ikkunasta katsoessa sen kyllä tajusi, sillä vallitseva näkymä oli suuret peltolohkot.
Unkarissa oli tähän aikaan vielä jonkinlaista ruskaa ja päivälämpötilat matkan aikana vaihtelivat välillä 10-20 astetta. Sunnuntain kisassa oli jopa aivan t-paitakeliä tarjolla.
Jo harjoituksen lähtöpaikalle mennessä jokaiselle kävi varmasti selväksi, että mitään tasamaata ei ollut tällä reissulla tiedossa, koska lähtöpaikallekin kertyi nousua heti reilut 100 metriä. Harjoitus toimi niin, että paikallinen maajoukkuesuunnistaja pinkaisi bussin pysähtyessä saman tien maastoon muovikassi mukana ja vei rastit, joita me sitten haimme kuntomme ja taitomme mukaan, pisimmillään tarjolla oli 6 kilsan rata. Rinteiden käyräkiemuroissa moni mietti omaa sijaintipaikkaansa varmasti yhden jos toisenkin kerran, jota ei paikka paikoin vallinnut rajoittunut näkyvyys helpottanut. Harjoitus oli kyllä tarpeen tulevia kisoja ajatellen. Harjoituskartta
Vaikka urheilumatkalla oltiinkin, niin matkaan oli yhdistetty myös ripaus kulttuuria. Perjantaina heti aamupalan jälkeen lähdimme kahden ja puolen tunnin kiertoajelulle katsomaan Budapestin nähtävyyksiä, joita kulttuurista kiinnostuneille olisi riittänyt varmasti vaikka koko viikoksi. Loistavaa suomenkieltä puhunut opas teki kiertoajelusta todella antoisan, mielenkiintoista tarinaa tuli koko matkan ajan ja välillä jalkauduttiin aina bussista katsomaan kiinnostavia kohteita tai upeita näköaloja.
Kiertoajelulla saatiinkin jo vähän esimakua siitä, mitä tulee olemaan tarjolla iltapäivällä Budan linnan alueella juostavassa sprintissä. Suuret korkeuserot, suorat sekä katokselliset kierreportaat, ali- ja ylikulut yms. aiheuttivat jatkuvia haasteita suunnistajille. Kuului joku jopa käyttäneen jollain rastivälillä hissiä. Budasprintin kartta
Maisemakuvia matkalla kilpailukeskukseen
Budasprintti oli oma erillinen noin 400 osanottajan kilpailunsa. Spartacus Cupissa lauantaina ja sunnuntaina paremmuus ratkaistiin yhteistulosten perusteella. Lauantain kisa käytiin samoilla seuduilla, joissa olimme käyneet torstaina harjoituksissa. Kilpailukeskus oli paikallisesta kylästä 4 kilometriä pitkän kapean pienen tien päässä jonne ei bussilla ollut mitään asiaa. Ystävälliset unkarilaiset suunnistajat tarjosivat meille kuitenkin mukavasti bussilta kyytiä kisakeskukseen ja takaisin.
Kisoissa oli noin 700 osanottajaa. Kisaorganisaatio näytti kevyeltä, kuitenkin siellä oli kaikki samat palvelut pesua lukuun ottamatta kuin Suomessa. Kisaravintolan hyllyltä löytyi mm. Jägärmeister –pullo, josta pieniä pikareita ennen ja jälkeen kisaa näytti menevän aina silloin tällöin. Meidän ruisleipien ja sämpylöiden tilalla Unkarissa on mitä herkullisimmat, mehevät leivonnaiset. Ruokaakin on tarjolla ja kahvikupit niin pieniä, että niitä menee varmasti kolme meidän pahvimukeihin. Maalissa tarjottiin lämmintä makeaa hyvää teetä, joka sai laajasti kehuja. Suunnistus- ja urheiluvälinekauppiaita löytyi kuten meilläkin sekä erilaisia ”krääsäkauppiaita”. Vauhdikas hyvin tilanteen tasalla oleva kuulutus ja musiikki loivat ihan samanlaisen kisafiiliksen kuin meillä täällä Suomessa.
Muksulakin löytyy ja sekä nuorten että aikuisten suosikiksi nousi labyrinttisuunnistus, jossa oli SportIdent- leimaus ja neljä erilaista rataa. (kuvat alla). Tätä kannattaisi kokeilla meilläkin. Oman erityispiirteensä kilpailukeskukseen toi tuhannet ja taas tuhannet leppäkertut, joita oli käsittämättömän paljon. Kymmenittäin niitä matkusti vielä repuissa ja vaatteissa illaksi hotellihuoneisiin asti. Sitkeimmät yksilöt näyttivät selvinneen ihan Turkuun asti.
Itse pääasia eli suunnistus oli pitkälti käyräsuunnistusta jyrkkäpiirteisessä myöhäissyksyn tammimetsässä, jossa maassa oli lähes 10 sentin lehtikerros pehmentämässä askelta. Kartan vaaleanvihreillä alueilla oli jonkin verran aluskasvillisuutta, muuten kulkukelpoisuus oli pääosin erittäin hyvää. Suomessa totutusta kartoitustyylistä poiketen karttaan oli jouduttu ottamaan jopa muutaman kymmenen sentin korkuisia kiviä ja jyrkänteitä, jotta olisi saatu tarpeeksi rastipisteitä. Koska kartassa oli vähän vesiviivoja, niin aika monelle kuului menevät notkojen ja nenien hahmotus väärinpäin.
Spartacus Cup 1. päivä 7.11.2015 kartta
Spartacus Cup 2. päivä 8.11.2015 kartta
Mukava viikonloppureissu saman henkisessä porukassa hienoissa maastoissa, kotomaassa vielä sunnuntaina kello 22.40 ja kun säätkin vielä suosivat, niin matkasta jäi hyvä fiilis.
Ilu - 9.11.2015, 18:24