Ankkurikirje vko 18 - Kuukauden kasvona Mikko Lähdekorpi

Tässä Ankkurikirjeen juttusarjassa tutustutaan kuukausittain yhteen ankkurilaiseen sekä siihen, millaisia tehtäviä hän seurassa hoitaa.

Nimeni on Mikko Lähdekorpi.

Sarjani on H35.

Päädyin suunnistuksen pariin monen mutkan kautta. Kiinnostuin suunnistuksessa seuratessani vuoden 1993 Paimion-Jukolaa. Siitä lähtien olen katsonut Jukolan viestiä joka vuosi, ja 2000-luvun loppupuolella aloin myös itse suunnistamaan. Liityin Nokian suunnistuskerhoon, jonka mukana kiersin kilpailuja. Kun Nokia suljettiin, lähdin mukaan Ankkurin toimintaan.

Mieleenpainuvin suunnistusmuistoni on vuoden 2015 Louna-Jukola, jossa Nokian joukkue oli viimeistä kertaa mukana. Pari viikkoa kilpailun jälkeen tuli ilmoitus, että Salon osasto suljetaan. Paimiossa pääsin ensimmäistä kertaa Jukolan avausosuudelle, ja oli hienoa lähteä matkaan niin suuressa joukossa. Kilpailu ei kuitenkaan sujunut ongelmitta, sillä ensimmäisen väliaikarastin jälkeen huomasin, että toisen kenkäni pohja oli melkein irronnut. Loppumatka oli melkoista taistelua, mutta selvisin kengän kanssa maaliin asti.

Ankkurissa olen tehnyt monenlaista talkootyötä. Päällimmäisenä mieleeni ovat jääneet ratamestarin tehtävät, mutta monet seuralaiset ovat varmasti nähneet minut maanantairastien tulosten purussa.

Suunnistuksen lisäksi nautin penkkiurheilusta sekä lautapelien ja pallopelien pelaamisesta. Etenkin jalkapallo on lähellä sydäntäni, ja olenkin käynyt katsomassa maajoukkueen pelejä ulkomailla asti.

Työskentelen LVI-suunnitteluohjelmiston teknisessä tuessa.

Unelmapäiväni olisin ulkomailla seuraamassa futiksen arvokilpailufinaalia, jossa Suomi pelaisi mukana. Olisin reissussa joko yksin tai jonkun futista fanittavan kaverini kanssa. Ennen matsia nauttisin jotain hyvää paikallista ruokaa ja juomaa.

Halikkoviestissä työskentelen mieluiten vaihtelevissa tehtävissä, sillä on hauska päästä kokeilemaan erilaisia asioita. Viime vuonna työskentelin kuntosuunnistuksessa, mutta aiemmin olen ollut talkootehtävissä myös pesupaikalla ja paikoituksessa. Oikeastaan kaikki hommat, kilpailunjohtajaa lukuun ottamatta, käyvät.

Terveiseni seuralaisille ovat, että kannattaa lähteä rohkeasti kokeilemaan erilaisia talkootöitä. Kun minua pyydettiin Ankkurirastien ratamestariksi, jännitti, onko minusta siihen, mutta jälkeenpäin tehtävän vastaanottamista ei ole tarvinnut katua. Muilta seuralaisilta saa aina apua ja mentorointia, kunhan sitä vain pyytää.

Onko sinulla mielessäsi ankkurilainen, joka ansaitsisi tulla esitellyksi koko seuralle? Vinkkaa siitä Siiri Siikarlalle sähköpostitse siiri.siikarla@tuni.fi!

Siiri Siikarla - 3.5.2021, 12:11

Uutisarkistoon