Syksyn
hauskin
seuraviesti

Halikko-viestin historiaa

Ankkurille on tullut perinteeksi järjestää joka vuosi huhtikuussa Ankkurirastit ja lokakuussa Halikko-viesti.

Halikko-viestin eli '15-manna'-viestin idean isä oli Jussi Salusvuori. Jussin Smålandskavlenista ideoima Ankkuriviesti alkoi 1980-luvun puolivälissä kuihtua. Jussi oli hyvin tietoinen mitä tapahtui Ruotsin suunnistuksessa. Oulun Suunnistajat osallistus vuonna 1983 ensimmäisenä suomalaisjoukkueena 25Mannaan. Tästä innostuneena Ankkuri osallistui toisena suomalaisjoukkueena 25Mannaan vuonna 1985. Sitä seuraavina vuosina jo muutama muukin suomalaisjoukkue löysi tiensä Mannaan. Tästä kehityksetä rohkaistuneena Ankkuriviesti uskalettiin kuopata ja ryhdyttiin vuonna 1989 järjestämään uutta kilpailua. Jussi Salusvuori ja Mikko Mannonen tuumivat, ettei Suomesta löydy ihan vastaavaa määrää suunnistajia kuin Ruotsista, mutta 15-henkinen viesti saattaisi onnistua.

Halikko-viestistä on vuosien kuluessa muodostunut brändi, jossa yhdistyvät hyvä maasto ja kartta, laadukkaat radat hyvine hajontoineen sekä hyvin hoidetut kilpailu-, kuljetus- ja huoltopalvelut. Halikko-viestistä on kehittynyt kokonaisosanottajamäärältään Suomen toiseksi suurin viestisuunnistuskilpailu Jukolan viestin jälkeen. Ruotsalaisjoukkueitakin on ollut mukana ilahduttavan paljon. Parhaina vuosina kokonaiksosanottajamäärästä kolmannes on ollut ruotsalaisia. Ruotsalaisjoukkueet ovat voittaneet Halikko-viestin kolme kertaa, IFK Södertälje kaksi ja Tullinge SK kerran.

Kuvassa Halikko-viestin kilpailukeskus Kankareella 2003.

Halikko-viestin 28-vuotinen historia

Vuosi Kilpailupaikka Jouk-kueita Voittaja Seurakilpailun paras
1989 Halikko kk 60 Hiidenkiertäjät Lynx
1990 Halikko, Salakallio 81 Hiidenkiertäjät IFK Södertälje
1991 Halikko, Märyn hiekkakuopat 104 IFK Södertälje Lynx
1992 Halikko, Vaskion urheilukenttä 121 IFK Södertälje IFK Södertälje
1993 Halikko, Angelniemi 131 Tullinge SK Lynx
1994 Halikko, Toppjoki 131 Pargas IF Lynx
1995 Sauvo, Korpela 128 Rajamäen Rykmentti Lynx
1996 Halikko, Haannummi 127 Lynx Lynx
1997 Halikko, Leinola 141 Rajamäen Rykmentti Delta
1998 Kemiö, Kiila 154 Delta Delta
1999 Halikko, Märy-Häävälä 147 Delta Rajamäen Rykmentti
2000 Halikko, Ruska 152 Kalevan Rasti Rajamäen Rykmentti
2001 Halikko, Hajala, Myllytyry 154 Kalevan Rasti Turun Suunnistajat
2002 Halikko, Hajala, Paturi 156 Kalevan Rasti Rajamäen Rykmentti
2003 Halikko, Hajala, Piintilä 163 Kalevan Rasti Turun Suunnistajat
2004 Halikko, Salakallio 151 Lynx Rajamäen Rykmentti
2005 Salo, Ruusulehto, Esi-Jukola 161 Delta Delta
2006 Halikko, Kokkila, Hiidenkirnuntie 151 Kalevan Rasti MS Parma
2007 Halikko, Kokkila, Koivukankare 143 MS Parma MS Parma
2008 Halikko, Pöylä 132 Tampereen Pyrintö MS Parma
2009 Salo, Toppjoki 130 Tampereen Pyrintö Lynx
2010 Salo, Kokkila, Krinttilä 145 Delta Rajamäen Rykmentti
2011 Salo, Hevonpää, Ampumarata 134 Rajamäen Rykmentti Delta
2012 Salo, Kavantola, Mulila 121 Paimion Rasti MS Parma
2013 Salo, Vaskion Urheilukenttä 120 MS Parma MS Parma
2014 Salo, Hakamäki 119 Paimion Rasti Paimion Rasti
2015 Salo, Kavilannummi 124 Paimion Rasti MS Parma
2016 Salo, Märynummi 111 Helsingin Suunnistajat Hiidenkiertäjät

Alkuvuodet 1989-1998 kilpailunjohtajana toimi Mikko Mannonen. Vuosina 1999-2008 kilpailunjohtajana toimi Heikki Paganus. Vuosina 2009-2013 Jarmo Reiman, joka luovutti tehtävän Jukka Aaltoselle 2014.

Vuonna 2011 ratamestarin tehtävät siirtyivät Vesa Elovaaralle kun 15 kertaa ratamestarina toiminut Ilkka Saarimäki vetäytyi ko. tehtävästä 'eläkkeelle'. Yhden vuoden ovat ratamestarina toimineet Markku Kari v. 1989, Risto Gustafsson v. 1990, Matti Mäkinen v. 1991, Tero Heikkilä ja Mika Ruuhiala v. 1995, Janne Virtanen v. 1999, Jarmo Reiman v. 2000 sekä Erkko ja Jarkko Pyy v. 2006.

Kuvassa vasemmalla 1989-1998 kilpailunjohtajana toiminut Mikko Mannonen ensimmäisessä Halikko-viestissä Halikon Kärävuorella 1989. Kuvassa keskellä vuosina 1999-2008 kilpailunjohtaja toiminut Heikki Paganus Hajalan Myllytyryn Halikko-viestissä 2001. Kuvassa oikealla ensimmäisen Halikko-viestin ratamestari Markku Kari.

Kuvassa vasemmalla vuosina 2009-2013 toiminut kilpailujohtaja Jarmo Reiman ja oikealla kilpailujohtajana vuodesta 2014 toiminut Jukka Aaltonen

Kuvassa vasemmalla vuosina 1992-2010 yhteensä 15 kertaa ratamestarina toiminut Ilkka Saarimäki ja oikealla vuodesta 2011 toiminut ratamestari Vesa Elovaara kuuluttaja Ari Paganuksen haastateltavana.

Huippuluokan kartat kuuluvat laadun takeena Halikko-viestiin. Kaikkiin Halikko-viesteihin on valmistunut uusi suunnistuskartta. Monet kartoitukset on tehnyt Jussi Silvennoinen, yksi Suomen nimekkäimmistä suunnistuskarttojen tekijöistä. Karttoja ovat tehneet myös mm. Ari Salonen ja viime vuosina Vesa Elovaara. Vanhojen karttojen päivityksiä on tehty myös seuran omin voimin. Vuoden 1991 kilpailukartta oli Ankkurin ensimmäinen Ocadilla piirretty digitaalinen suunnistuskartta. Digitaalinen kartta ratamestarin tukiohjelmineen helpotti oleellisesti ratamestarin ja karttapainon työvaiheita. Vuonna 2014 käytettiin viestissä ensimmäistä kertaa tulostekarttaa. Tulostuksen laatu on viime vuosina kehittynyt hyvin lähelle karttapainatusta ja tulostamista puoltaa myös se, että karttojen taakse voidaan samalla kertaa kaksipuolisella tulostuksella tulostaa joukkueen numero ja osuustiedot.

Koko seuran viesti

Halikko-viesti on koko historiansa ajan juostu 15-henkisin seurajoukkuein. Joukkueesa tulee olla miehiä, naisia, nuoria ja veteraaneja. Viestin suolana ovat yhtäaikaisesti juostavat osuudet. Koska kysymyksessä on koko seuraa mittaava kisa, joukkueille on asetettu kokoonpanorajoituksia. Joukkueessa on oltava muun muassa vähintään neljä naispuolista suunnistajaa.

Alkuvuosina avausosuudella oli kolme juoksijaa, mutta joukkueiden määrän kasvaessa sääntöjä muutettiin siten, että avausosuudella oli vain yksi suunnistaja. Joukkue saa vapaasti päättää mitä osuutta kukin juoksee, lukuunottamatta toiseksi viimeistä osuutta, jolla on vuodesta 2001 alkaen pitänyt olla nainen. Vuonna 2010 tehtiin muutos, jonka mukaan joukkueessa saa olla enintään viisi (aikaisemmin kuusi) H19-39 -sarjalaista suunnistajaa. Osuuspituudet ovat aina olleet lyhyehköjä, jotta viestistä on saatu nopeatempoinen. Viestin kokonaiskesto on ollut noin kolme ja puoli tuntia.

Kuvassa Liedon Parman suunnistajia kahdessa ensimmäisessä Halikko-viestissä. Liisa Veijalainen ja Raimo Jalonen (keskellä) kertaavat reittejään Halikon Kärävuodella 1989. Oikeassa reunassa Juha Peltola puolestaan analysoi hajontoja osuutensa jälkeen Salakalliolla 1990.

Tekniikka ja tulokset

Kisa onnistuu tai kaatuu suunnistuksesta ja suunnistustuloksista. Halikko-viestissä on ollut ilo nauttia laadusta kaikilla sektoreilla. Viestihajonnat ovat olleet hanskassa. Tietotekniset sovellukset on hiottu erikoisviestiin sopiviksi. Tulokset ovat tulleet ajallaan ja oikeina.

Kuvassa keskellä Risto Kivinen 2015 Halikko-viestissä Kavilassa.

Sähköiset tulospalvelut on otettu käyttöön Emit-leimauksen myötä vuonna 2000. Live-selostusta voivat kuunnella tukijoukot kotisohvalla sekä internetin välityksellä ympäri maailmaa ja reittihärvelin piirroksista voi kilpailun jälkeen seurata omien ja muiden kilpailijoiden reitinvalintoja ja pummeja. Useina vuosina käytössä on ollut myös gps-seuranta. Tulospalvelusta on vastannut Emit-kaudella ResultFellowsin Risto Kivinen.

Kuvassa vasemmalla Rauno Vuori (Halikko-viesti 2016) on useana vuonna vastannut tulospalvelussa tulostaululle tulevien tulosten tulostamisesta.

Huipputekniikan hyväksikäyttö maasto-olosuhteissa edellyttää kisakeskukseen hyvää perustekniikkaa. Sähköä on saatava riittävästi ja tasaisesti. Viime vuosina keskuksessa on tarvittu myös internet-yhteys. Kari Hofmann ja Asko Virtanen (Kuvassa vasemmalla Halikko-viestissä 1989.) ovat vastanneet sähköstä ja kuulutuslaitteista useimpina vuosina. 2000-luvulla sähköistä on vastannut AA-Sähkö.

Monella muullakin osa-alueella, paikoituksessa, ravintolassa, huollossa ja maalitoiminnoissa on paljon haasteellista talkootyötä. Toimitsijoita Halikko-viestissä on 120-150 henkeä. Seuralla on ollut onni saada aina jokaiseen tehtävään osaavia ja innokkaita toimitsijoita.

Ankkurin naisjaosto on aina vastannut laadukkaista ja monipuolisista Halikko-viestin ravintolapalveluista. Tarjolla on ollut aina mm. lämmintä ruokaa. Ravintolatoiminnasta ovat useina vuosina vastanneet mm. Päivi Mäkinen, Marjo Kari sekä vuodesta 2015 Heli Elovaara

Risto Kallio on innokkaasti kehittänyt erilaisia ratkaisuja helpottamaan kilpailukeskuksen rakentamista. Tyylikäs Ankkurin WC-vaunu on yksi hyvä esimerkki Riston aikaasannooksista

Halikko-viestin tunnelmaa

Halikko-viesti on mainittu useissa kirjoituksissa ja SSL:n kannanotoissa yhdeksi hienoimmista suunnistusviesteistä. Halikko-viestin tunnelma on rento. Suunnistus voi olla vaativaa, mutta ei ryppyotsaista.

Ruotsalaiset viettävät usein lokakuulla Halikon matkalla kauden päätösjuhlansa. Lokakuun sää ei joka vuosi ole parhaimmillaan. Huonokaan sää ei Halikko-tunnelmaa pilaa. Leinolan kilpailussa, Rinteen pihapiirissä, vettä satoi koko kisan ajan kaatamalla ja vaihtoalueena ollut pelto oli mutavellinä. Pellon reunassa oli heinittynyt kastelulampi, johon useat ruotsalaiset – ehkä joku suomalainenkin – sukelsivat kisan päätteeksi huuhtomaan kuraa naamaltaan.

Kuvassa Harri Laaksonen haastattelee vuoden 2007 Halikko-viestin voittajajoukkueen ankkuria MS Parman Samuli Salmenojaa.

Kuulutuksella on merkittävä rooli kilpailun tunnelman luonnissa. Noin 15 vuoden ajan Harri Laaksosen rennosta ja letkeästä kuulutustyylistä tuli merkittävä osa Halikko-viestin brändiä. Alkuaikoina kuulutuksesta vastasivat Harri Hoffman ja 90-luvun Ankkurin edustussuunnistajat Petteri Kähäri, Markku Kaartinen ja Ari Paganus. Vuosina 2011 - 2015 kuuluttajina ovat olleet Maria Rantala, Markku Kaartinen, Ari Paganus ja Johan Balck. Johan on ollut ruotsinkielisenä kuuluttajana useita vuosia. Sitä ennen ruotsinkielisinä kuuluttajina ovat toimineet mm. Ari Paganus ja Marika Mikkola.

Kuvassa kuuluttajat Markku Kaartinen, Maria Rantala ja Johan Balck.

Halikko-viesti vuosi vuodelta

Ensimmäinen Halikko-viesti 1989

Kuvassa Halikko-viestin maalirakennelma 1989. Pikkukuvassa Ankkurin laulukuoro valmistautumassa alkuvuosina käytetyn Halikko-viestin tunnuslaulun esittämiseen.

Halikko-viesti löysi heti ensimmäisenä vuonna oman paikkansa suomalaisessa suunnistuskulttuurissa, sillä lähes 900 suunnistajaa (59 joukkuetta) vipelsi viestin tiimellyksessä Halikon keskustan Kärävuoren maastoon.

Viisitoistaosuuksisen Halikko-viestin kaksitoista ensimmäistä osuutta juostiin tuolloin kolmen osuuden ryppäissä. Viimeiset kolme osuutta suunnistettiin sitten ihan normaalin viestin tavoin. Toiseksi viimeisellä osuudella kärkiparina vaihtoon tulivat Lynxin Monica Boström ja Parman Henna-Riikka Lonka. Pyrintö ja HS olivat jääneet pari minuuttia ja Hiidenkiertäjät noin 4,5 minuuttia.

Noin 8 kilometrin ankkuriosuudella kärkeen kasaantui ennen ratkaisuvälejä Lynxin juniori Jusssi Aumo, Parman Hannu Kottonen, Pyrinnön Markku Hakomäki, Helsingin Suunnistajien Pekka Pallaspuro sekä Hiidenkiertäjien Petri Forsman, joka oli imenyt kaikki edellä mainitut kiinni.

Loppurutistuksessa vahvimmaksi osoittautui Forsman, joka ylitti maalilinjan neljä sekuntia ennen HS:n Pallaspuroa. Lynxin Aumo puolestaan jäi Pallaspurosta 3 sekuntia. Seuraavat sijat menivät Pyrinnölle, Parmalla ja S-941:lle.

Ensimmäisen Halikko-viestin voittajajoukkueessa juoksivat Arvo Paulin, Teemu Kemppainen, Jouni Herva, Irmeli Korpi, Päivi Laitinen, Tuula Forman, Juha Tikkala, Juha Liukkonen, Kari Sallinen, Sari Laitinen, Simo Kangasaho, Risto Wessman, Jari Tepponen, Miika Hernelahti ja Petri Forsman.

Ylemmässä kuvassa ruuhkaa viimeisellä rastilla ensimmäisessä Halikko-viestissä. Alemmassa kuvassa Petri Forsman tulee Hiidenkiertäjien ankkurina voittajana maaliin. Takana Helsingin Suunnistajien Pekka Pallaspuro.

Kuvassa tunnelmaa ensimmäisen Halikko-viestin vaihtopuomilla

Video ensimmäisestä Halikko-viestistä 1989 (30 min)

Halikko-viesti 1990

Kuvassa Ankkurin kuoro esittämässä Halikko-viestin tunnuslaulua ennen Halikko-viestin 1990 lähtöä.

Toinen Halikko-viesti houkutteli Halikon Salakalliolle hienoon mutta tuuliseen syyssäähän 79 15-hengen joukkuetta. Toiseksi viimeisellä osuudella Pyrinnön Annika Viilo petasi Tuomo Haanpäälle piikkipaikan mutta hyvin sinnitteli perässä Hiidenkiertäjien Sinikka Puuppo vaihtaen vain 16 sekuntia TP:n jälkeen. Ankkuriosuudella Haanpää ja HiKin Petri Forsman eivät saaneet eroa toisistaan ja ratkaisu jäi loppukirin varaan. Viitoituksen puolivälissä Haanpää ei pystynyt vastaamaan Forsmanin nykäisyyn ja näin Hiidenkiertäjät voitto jo toisen Halikko-viestin kahden sekunnin marginaalilla.

Kuvassa alkuvuosien kuuluttaja Harri Hoffman haastattelee kolmen ensimmäisen Halikko-viestin ratkaisijaa Petri Forsmania Salakallion Halikko-viestissä 1990.

Video vuoden 1990 Halikko-viestin loppuratkaisusta (17,4 Mt)

Video toisesta Halikko-viestistä 1990 (39 min)

Halikko-viesti 1991

Kuvassa Halikko-viestin lähtö Märynummella 1991. Pikkukuvassa lähtöä seuraamassa Ari Paganus ja Seppo Mäkelä

Viestin kahtena edellisenä vuotena voittanut Hiidenkiertäjät oli menettänyt ankkurinsa Petri Forsmanin maineikkaan IFK Södertäljen riveihin, joka oli viestin ehdoton ennakkosuosikki. Mielenkiinto Halikko-viestiä kohtaan oli Pohjanlahden takana muutenkin noussut, sillä mukana oli kahdeksan ruotsalaisjoukkuetta. Viesti juostiin tihkusateessa Halikon Märynummen hiekkakuopilla.

Ankkuriosuudella ei kamppailua voitosta tällä kertaa nähty, sillä IFK Södertäljen ylivoima loppupään osuuksilla näkyi ja Forman ankkuroi osuutensa osittain selvässä johtoasemasssa varmistellen, mutta siitä huolimatta ero uhkaajiin kasvoi. Seuraavina maaliin kiiruhtivat Helsingin Suunnistajat, Paimion Rasti ja Hämeenlinnan Suunnistajat.

Kuvassa Petri Forsman saapuu IFK Södertäljen joukkkuekavereiden saattamana voittajana maaliin jo kolmannen kerran peräkkäin Halikko-viestissä.

Video Halikko-viestistä 1991 (24 min)

Halikko-viesti 1992

Neljäs Halikko-viesti suunnistettiin koleassa sateisessa syyssäässä Halikon Vaskiolla. Mukana oli nyt jo 117 joukkuetta, joista ruotsalaisia oli 20.

Mielenkiinto viestissä kohdistui lähinnä siihen, että pystyykö joku joukkue uhkaamaan IFK Södertäljen voittoa. Niin kovalta joukkue ennen kilpailua vaikutti.

Kun muut joukkueet satsasivat aloitusosuudelle kovia miehiä, niin Södertälje taktikoi joukkuevalinnassa ja asetti ensimmäiselle osuudelle eliittisarjan naisia. Södertäljen kolme joukkuetta vaihtoivat ensimmäisen osuuden jälkeen sijoilla 54.-45. runsaat kahdeksan minuuttia kärjestä.

Kolmastoista osuus oli ensimmäinen yhden miehen/naisen osuus. Kärjessä vaihtoi Rajamäen Rykmentti 2.24 ennen Lynxiä ja 3.04 erolla Södetäljeen.

Toiseksi viimeinen osuus oli vain 2.5 km mittainen ja Södertälje asetti sille tanskalaisen Allan Mogensenin. Rajamäen Rykmentin Päivi Tolvasen etumtka kesti kuitenkin 13 sekunnin turvin. Rajamäen ankkuri Kai Roine joutui näin Södertäljen Mikael Boströmin saalistettavaksi. Pojat suunnistivat putkiosuutta toisiaan tarkkaillen. Pari kilometriä ennen maalia Roine teki lyhyellä 150 metrin välillä ratkaisevan virheen laskeuduttuaan rinteessä liian alas. Loppuratkaisusssa Boström oli sitten vahvempi ja IFK Södertälje otti toisen peräkkäisen voittonsa kuuden sekunnin turvin. Seuraavan sijan kirikamppailussa vei Tullinge SK:n Lars Lönnkqvist ennen Tampereen Pyrinnön Tuomo Haanpäätä.

Ylemmässä kuvassa Allan Mogensen tulossa vaihtoon. Alemmassa kuvassa Mikael Boström kirii voittajana maaliin ennen Rajamäen Rykmentin Kaj Roinetta.

Video Halikko-viestin maaliintulosta 1992 (2,8 Mt)

Halikko-viesti 1993

Halikko-viestin 1993 kilpailukeskus sijaitsi upeissa merimaisemissa Halikon Angelniemellä, Kemiön saaressa.

Kuvassa Halikko-viestin 1993 voittajajoukkue Tullinge SK loppusuoralla. Pikkukuvassa ankkuriosuuden juossut Lars Lönnqvist.

Viidettä kertaaa järjestetty Halikko-viesti kokosi Angelniemelle, lossin taakse, komean määrän suunnistajia: kilpailuun starttasi jo 130 joukkuetta. Halikko-viestiä kutsuttiinkin jo 'syksyn Jukolaksi'.

Toiseksi viimeisellä osuudella Tampereen Pyrintö johti 33 sekunnin turvin ennen Tullinge SK:ta. Ankkuriosuudella Tullingen takavuosien maajoukkuemies Lars Lönnqvist oli pitelemätön ja näin Halikko-viestin voitto meni edellisvuoden tapaan vieraille. Tullinge ehti juhlia voittoa kaksi minuuttia kunnes Tuomo Haaanpää toi kakkossijan Tampereen Pyrinnölle. Seuraavaat sijat ratkaistiin ankarassa kirikamppailussa, jonka tuloksena järjestys oli Lynx, Helsingin Suunnistajat ja Rajamäen Rykmentti.

Halikko-viesti 1994

Kuvassa Halikko-viestin 1994 kilpailukeskus.

Tihkusateesta huolimatta Halikko-viestin jännitysnäytelmä piti suunnistuskansan lämpimänä myös vuoden 1994 Halikko-viestissä, Kokkilan-Toppjoen välisessä maastossa. Kilpailun ratkaisu jäi viimeiselle rastivälille, jossa hyvään syysvireeseen päässyt Pargas IF:n Sören Nymalm ratkaisi voiton seuralleen ennen Rajamäen Rykmenttiä.

Aikaisemmin syksyllä pikamatkan SM:n voittanut Nymalm lähti ankkuriosuudelle liki kolme minuuttia kärjen jälkeen. - En ajatellut aikaeroa, enkä muutenkaan mitään erityistä taktiikkaa, kertoi Nymalm maalissa. - Suunnistus oli hiukan hapuilevaa mutta koska juoksu tuntui hyvältä, niin uskalsin nykäistä toisella viimeisellä rastilla, Sörkka myhäili maalissa. - Tämä voitto on varmasti arvokkain seuramme tähänastisista seurajoukkueiden välisistä mittelöistä, jatkoi Nymalm.

Viesti oli varsin tasainen, sillä viisi joukkuetta ehti maaliin 18 sekunnin sisällä. Maalissa Nymalm oli viisi sekuntia ennen Rajamäen Rykmentin Jouni Mähöstä, jolle Lynxin Mikael Boström hävisi 4 ja Helsingin Suunnistajien Kimmo Liljeström 10 sekuntia.

Video vuoden 1994 Halikko-viestin loppuratkaisusta (14,9 Mt)

Halikko-viesti 1995

Kuvassa Halikko-viestin 1995 lähtö juuri tapahtunut.

Kuvassa Halikko-viestin 1995 yleisöä.

Joukkuemäärän jatkuvasti kasvaessa muutettiin sääntöjä siten, että ensimmäistä osuutta juoksikin kolmen sijasta vain yksi suunnistaja. Osuudet 2-5 juostiin taas kolmen suunnistajan ryhmissä. Kilpailukeskus sijaitsi nyt Sauvon kunnan puolella Tero Heikkilän kotitilan mailla.

Ankkuriosuudella Rajamäen Rykmentin Kaj Roine onnistui nyt pitämään takaa-ajajat takanaan ja näin Rykmentti kirkasti edellisvuoden kakkossijansa kullaksi. Mats Hellstadius toi Södertäljen maaliin kakkosena 58 sekuntia Rajamäen jälkeen. Lynx oli kolmas Mikael Boströmin ankkuroimana, tosin vain sekunnin erolla Espoon Janne Hartmaniin.

Zoomattavassa karttakuvassa Rajamäen Rykmentin Kaj Roineen reittipiirros.

Halikko-viesti 1996

Halikon Salaisten Haaannumeella juostun seitemännen Halikko-viestin valtiaaksi nousi nyt Lynx, joka oli useissa aikaisemmissa viesteissä jo sijoittunut aivan terävimmän kärjen tuntumaan. Lynx takoikin nyt kärkisijoituksia koko viestin ajan. Nuorten maajoukkuepoika Toni Louhisola kesti kovan paineen alla ja toi kirkkonummelaiset voittoon. Tiukimman vastuksen Lynxille antoi nyt edellisen vuoden voittaja Rajamäen Rykmentti. Kolmanneksi nousi Delta. Runsaan minuutin etumatkalla maastoon päässyt Louhisola joutui matkalla päästämään Rajamäen Kaj Roineen ja Deltan Jarkko Huovilan jo edelleen, mutta maalissa tilanne oli kuitenkin toinen, vaikka Louhisola kertoi melkein tuhrineensa voiton vielä toiseksi viimeisellä rastilla.

Lynxin voiton salaisuutena oli joukkueen tasaisuus. - Meillä ei ole maajoukkuetähtiä, mutta juniorimme ovat huipputasoa, vakuutti joukkuetta valmentava ja yhden osuuden itsekin juossut Jukka Saramäki kisan jälkeen. Joukkueita mukana oli nyt 130, joista ruotsalaisia 39.

Louhisolan rata ja reittipiirros.

Kuvassa Paimion Rastin joukkueen kahdeksanneksi ankkuroinut Mika Mannervesi. Kuva Salon Seudun Sanomat.

Halikko-viesti 1997

Rajamäki rankkasateen railakkain - otsikoi paikallislehti Salon Seudun Sanomat vuoden 1997 Halikko-viestin. Vuoden 1997 Halikko-viesti Halikon Leinolassa, Rinteen tilan pihapiirissä, jäi historiaan siihen astisista kaikkien aikojen märjimpänä. Koskaan aikaisemmin Halikko-viestiä ei oltu juostu niin surkeissa oloissa. Koko kilpailun aikana vettä, kylmää vettä satoi kaatamalla suunnistajien niskaan ja sitä kertyi tilan sademittariin yli 30 millimetriä. Mainio kilpailukeskus oli yhtä masentavaa mutavelliä, kun kilpailijat ehtivät liukkaasta ja hämärästä maastosta vaihtoalueelle. Maaalialueena toimineelle kurapellolle eivät juuri muut kuin suunnistajat uskaltautuneet. Yleisö pyrki seuraamaan kilpailua tilan pihapiiristä kovalta maalta sekä ravintolarakennuksena toimineen varastohallin oviaukosta. - Jumalauta - sinä saat tästä palkkaa, minä vain harrastan, virnisteli yksi sateen riepottama pihkaniska kameramiehelle, jatkoi paikallislehti palstoillaan.

Sateinen viesti kulki pääosin Rajamäen ja Deltan tahdittamina. Toiseksi viimeisellä osuudella Deltan Jani Lakanen tavoitti Rajamäen Mika Kantolaa pari minuuttia, mutta RR pysyi kärjessä 28 sekunnin turvin ankkuriosuuden alkaessa.

Ankkuriosuudella Rajamäen Marko Väisänen hallitsi hermonsa sinetöiden seuralleen toisen Halikko-viestin voiton 52 sekunnin turvin Deltaaan, jonka ankkurina suunnisti Miika Hernelahti.

Viestin ratkaisu tapahtui ankkuriosuuden yleisörastilla. Deltan Hernelahti lähti rastilta aivan väärään suuntaan. Ilman ylimääräisiä kaarroksia Hernelahti olisi todennäköisesti tavoittanut Väisäsen.

Kolmanneksi nousi hyvän ankkuriosuuden juosseen Sören Nymalmin ansiosta Pargas IF. Janne Salmi, ko vuoden maailmanmestari, toi Turun Suunnistajat seuraavalle sijalle. Rajamäki juhli samana syksynä myös Halikko-viestin isoveljen 25mannan voittoa. Ruotslaisjoukkueita Leinolan mudassa kilpaili 40.

Kuvassa Rajamäen Rykmentin ankkuri Marko Väisänen. Kuva Rastivuosi 1977 kirja, Taini

Halikko-viesti 1998

Kymmenvuotisjuhlaviestissä Kemiön Kiilassa rikottiin taas kerran osanottajaennätys. Nyt joukkueita oli 154, joista 48 oli saapunut lahden takaa Ruotsista.

Delta oli samana syksynä jo voittanut 25mannanviestin, eikä seurayhtymän tahti hiipunut siihen. Joukkue halusi toistaa Rajamäen edellisvuosina räväyttämän tuplavoiton. Peräti kuuden joukkueen voimin Halikkoon saapuneen Deltan 25mannan ankkuri Miika Hernelahti koki olonsa ennen kilpailua epävarmaksi, mutta hän nosti siitä huolimatta Deltan komeasti ohi Rajamäen Rykmentin toiseksi viimeisellä osuudella ja antoi näin Jani Lakaselle valttikortit käteen. Rajamäen Marko Väisänen kammoitteli alussa tiukasti vastaan, muta sitten edellisvuonna Halikko-viestin Rykmentille ratkaissut Väisänen teki ensin virheen yleisörastilla ja putosi lopulta kahdeksanneksi.

Jani Lakasen hermo piti ja Deltan voitto oli lopulta selvä, eroa Kalevan Rastin toiseksi nostaneeseen Mikael Boströmiin kertyi yli kolme ja puoli ja Janne Salmen ankkuroimaan ja kohti loppua rajusti petranneeseen Turun Suunnistajiin jo yli neljä minuuttia.

Kuvassa joukkuekaverit heittävät Deltan Jani Lakasen ilman voiton kunniaksi vuoden 1998 Haliko-viestissä. Kuva Rastivuosi 1998 kirja, Kari Sallinen

Halikko-viesti 1999

Länsi-Uudenmaan ylpeys Delta osoitti taas taitonsa ja tasonsa vuoden 1999 Halikko-viestissä Halikon Märynummen Häävälässä. Jo edellisenä vuonna voiton Halikosta hakenut Delta pääsi juhlimaan myös nyt, kun ankkuri Miika Hernelahti syöksyi metsästä ensimmäisenä maalialueelle.

Delta kulki kärkijoukossa koko viestin ajan, mutta vasta toiseksi viimeisellä osuudella Sami Hämälistö karkasi muilta joukkueilta ja päästi Miika Hernelahden puolentoista minuutin turvin ankkuriosuudelle. Hernelehden hermot pitivät ja toiseksi noussut ruotsalainen IFK Lidingö jäi 38 sekunnin päähän. Lidingön ankkurina juoksi viikoa aikaisemmin 25mannan ratkaissut Johan Näsman. Näsman nousikin osuuden puolivälissä jo puolen minuutin päähän Hernelahdesta, mutta Hernelehti uskoi itseensä ja sinetöi hienon voiton Deltalle. - Haahuilin vähän pitkällä rastivälillä ja eräässä pellonylityksessä jo näin Näsmanin takanani. Pyrin kuitenkin etenemään sujuvasti ja uskoin, että puolen minuutin ero riittää, jos en tee virheitä, kertoi Hernelahti maalissa. - Näsman puolestann kertoi nähneensä Hernelahden kolme kertaa, mutta en kuitenkaan päässyt ihan tuntumaan, joten tappioon oli tyydyttävä, hän onnitteli Hernelahtea. Kolmas oli Espoon Suunta.

Halikko-viesti 2000

Isossa Kuvassa lähtöhetken odottelua. Pikkukuvissa alhaalla neljän parhaan joukkueen ankkurit Kalevan Rastin Simo Martomaaa, Paimion Rastin Juuso Lindeqvist, Espoon Suunnan Juha-Ville Ketolainen ja Rajamäen Rykmentin Marko Väisänen.

Kuten Joensuun Jukolan viestissäkin aikaisemmin kesällä, niin Halikko-viestissäkin siirryttiin Emit-aikakauteen vuonna 2000. Ari-Pekka Luoman ja Risto Kivisen johdolla uusi tulospalvelujäärjestelmä toimi heti moitteetta kaikilla osa-alueilla. Suuri toimitsijajoukko leimojen tarkastuksessa voitiin nyt hyödyntää muissa tehtävissä.

Vuoden 2000 Halikko-viestin keskus Ruskan kylässsä oli pieni ja tiivistunnelmainen. Suuria yllätyksiä ei tulosluettelo tarjonnut. Kalevan Rastin nousua ykköspallille osattiin odottaa edellisten vuosien Halikko-viestien sijoitusten (4. ja 2.) johdosta. Paimion Rasti ylsi nyt parhaseen Halikko-viestisijoitukseensa, kun Juuso Lindeqvist toi joukkueensa maaliin kakkosena. Seuraavat sijat ottaneet Espoon Suunta, Rajamäen Rykmentti, Delta ja Turun Suunnistajat ovat kaikki vakiokalustoa Halikko-viestin tulostinlistan kärkipäässä.

Halikko-viesti 2001

Pikkukuvassa vasemmalla Kalevan Rastin Johanna Asklöf ja oikealla Tampereen Pyrinnön Satu Vesalainen 14. osuuden yleisörastilla. Pikkukuvassa ylhäällä oikealla Ari Paganus haastattelee voittajajoukkueen manageria Börje Vartiaista.

Kalevan Rasti ei anatanut muille mitään mahdollisuuksia Halikko-viestin voittoa uusiessaan Hajalan Myllytyryn syheriköissä. Kamppailua riitti toiseksi viimeiselle osuudelle saakka, kunnes Johanna Asklöf jätti muut taistelemaan kakkossijasta. Johanna jätti uhkaajat jo viiden minuutin päähän. Ankkuriosuudella Simo Martomaa sai lasketella lyhythihaisella paidallaan viestin voittoon kaikessa rauhassa. Pyrinnön Elmeri Vähänen uhitteli Deltan Jonne Lakasta tosissaan, mutta yleisörastin jälkeisellä pitkällä välillä Jonne karkasi.

Viestin seuranta oli viety huippuunsa kahden yleisörastin turvin. Tämä oli mahdollista tinkimättä Halikko-viestille tunnusomaisesta suunnistuksellisuudesta, sillä kilpailukeskus sijaitsi keskellä kilpailumaastoa. Kilpailu juostiin suunnistuksellisesti neitseellisessä maastossa, sillä Hajalan kylätaajaman pohjoispuolella oli kilpailtu edellisen kerran 1970-luvulla peruskartalla.

Salon Seudun Sanomat 14.10.2001.

Halikko-viesti 2002

Vuonna 2002 Hajalan Paturissa kisat pidettiin kovalla pohjalla, rakenteilla olevalla moottoritietyömaalla. Sää ei silloinkaan oikein suosinut. Lunta oli satanut viikkoa aiemmin ja kylmien säiden takia kisat juostiin lumisessa maastossa. Ruotsalaiset olivat seuran nettisivuilta huomanneet talviset olosuhteet ja olivat valmistautuneet ottamaan lämmittelyvetoja moottoritien penkalla, perinteisellä tyylillä suksien. Ihan oikeasti sukset oli otettu mukaan!

Lähes valmis Turku-Muurla moottoritie tarjosi ainutlaatuisen pysäköintimahdollisuuden kovalla maaperällä kahtena peräkkäisenä vuonna Halikko-viesteissä 2002-2003.

Kalevan Rastin voiton uusimista ei pidetty mitenkään ihmeenä, eikä Tampereen Pyrinnön kolmossijaa. Olihan KR viikkoa aikaisemmin ollut 25mannassa kolmas ja Pyrintö jopa toinen. Rastivarsojen kakkossija sen sijaan yllätti varmasti kaikki. Rastivarsojen ankkurina juoksi sittemmin järjestävän seuran Angelniemen Ankkurin suurviestijoukkueen vakiokalustoon kuulunut Maxim Davidov.

Vuonna 2002 lokakuun ensilumi yllätti järjestäjät. Viestiä edeltävällä viikolla lunta oli maastossa ainakin 10-15 cm. Kilpailun aikanakin lunta oli mutta onneksi se ei paljon enää kilpailua haitannut. Voiton vei jo kolmannen kerran peräkkäin Kalevan Rasti, jonka ankkurina juoksi taas kerran Simo Martomaa (pikkukuva). Vuonna 2006 oli niinikään Martomaalla ilo tuoda viesti voittaja maaliin Vartsalan kallioilla.

Salon Seudun Sanomat 13.10.2002.

Halikko-viesti 2003

Kalevan Rastille jo neljäs peräkkäinen voitto.

Kalevan Rasti hallitsi rautaisella otteella myös vuoden 2003 Halikko-viestiä keskuksen ollessa nyt niin ikään rakenteilla olevalla Turku-Helsinki moottoritiellä, Kankareenjärven maaston reunalla, noin kilometri vuoden 2002 keskuksesta itään päin. Toiseksi sijoittunut ruotsalainen Leksands OK ehti maaliin kolme ja puoli minuuttia voittajan jälkeen.

KR:n juhlista on kaiken ottanut irti ainakin Simo Martomaa. Kokenut mies on kaikissa neljässä voittoviestissä ankkuroinut seuransa maaliin. Ratkaisu oli helppo, sillä KR karkasi jo hyvissä ajoin muilta. Lähdössä Martomaalla oli marginaalia kolme minuuttia. - Alussa oli hieman ongelmia ja tein kakkosrastilla noin minuutin virheen. Loppu sujui ongelmitta, selvitti Martomaa. Ruotsalaisjoukkueita viestiin osallistui nyt 40.

Avausosuudella kilpailukeskuksessa olevalla varvausrastilla kärjessä kulkivat Rajamäen Rykmentin Tuomas Tervo ja Tampereen Pyrinnön Sami Vähänen. Tilanne oli vaihdossa sama. Eroa kaksikolle kirjattiin kolme sekuntia.

Salon Seudun Sanomat 05.10.2003.

Halikko-viesti 2004

Lynx katkaisi Kalevan Rastin voittoputken

Halikon Salakalliolla vuonna 2004 juostun Halikko-viestin voitti Lynx joukkueella Tuomas Niemi, Ville Sundberg, Juuso Kujanpää, Niklas Saramäki, Felix Gottberg, Teija Kujanpää, Aino Leskinen, Anne-Mari Mannila, Jukka Saramäki, Juuso Metsälä, Rauno Ratilainen, Ville Koponen, Aleksi Leskinen, Karoliina Sundberg, Roman Ryapolov. Pikkukuvassa Kalevan Rastin ankkuri Antti Harju onnittelee Lynxin ankkuria Roman Ryapolovia kovan kamppailun jälkeen.

Vuoden 2004 keskus oli sama kuin toisessa Halikko-viestissä 1990. Ruotsalaiset kirjoittelivat Alternativetin palstoilla mm seuraavaa: Tävlingscentrum var bra upplagt med korta avstånd till allt. Till exempel var det bara 10 meter från bussavstigning till sittplats vid upploppet. Dusch, toaletter, varvningskontroller, vindskyddsplatser och marka låg också alla inom mycket korta avstånd på den stora grusplanen som TC utgjordes av. Som vanligt när svenskarna åker över till Halikko handlar det vid ankomsten till tävlingscentrum om att hamstra ol-utrustning då de finska sportförsäljarna säljer ut årets modeller inför nästa orienteringsår. Priserna ligger uppskattningsvis 20% under normala svenska priser, åtminstone på skor.

Salon Seudun Sanomat 17.10.2004.

Halikko-viesti 2005

Delta kuilun partaalta kärkeen - otsikoi Salon Seudun Sanomat vuoden 2005 Halikko-viestin.

Hylkäysuhka hämmensi Halikko-viestin rastikansaa Salon Lakianummella. Deltan kisa oli mennä pilalle kolmannella osuudella, kun yksi joukkueen jäsen sekoili vaihdossa. Hän lähetti seuraavan matkaan ennen maalileimausta ja Deltaa uhkasi hylkääminen. Tuomarineuvosto joutui visaisen pulman eteen, mutta se löysi ratkaisun sääntökirjasta. Sääntökirjassa sanotaan, että maalissa pitää olla rastilippu. Koska sitä ei ollut, tuomarineuvosto teki ratkaisun, että Deltaa ei voida hylätä. Koska Deltan hylkäystä pidettiin varmana myös kuulutus seurasi vain kärjessä viilettäneen Kalevan Rastin kamppailua muita vastaan. Deltan putkahtaminen takaisin kuvioihin ja suoraan kärkeen yllätti kaikki. Leksand ei luonnollisestikaan hevillä ymmärtänyt Deltan armahdusta. Joukkueen edustajat kävivät pitkän keskustelun tuomarineuvoston ja järjestäjien kanssa.

Kuvassa Esi-Jukolana juostun vuoden 2005 Halikko-viestin kärkiviisikon ankkurit vasemmalta Deltan Valentin Novikov, Leksands OK:n Kalle Dalin, Kalevan Rastin Antti Harju, Vehkalahden Veikkojen Tero Föhr ja Lynxin Roman Ryapolov.

Salon Seudun Sanomat 16.10.2005.

Halikko-viesti 2006

Vuoden 2006 Halikko-viestin kärkikolmikko oli Kalevan Rasti, Vehkalahden Veikot ja MS Parma. Kuvassa vasemmalla Vehkalahden Tero Föhr ja Kalevan Rastin Simo Martomaa. Oikella MS Parman Öystein Kristiansen Johan Balckin haastateltavana.

Kalevan Rasti palasi kahden vuoden tauon jälkeen taas Halikko-viestin voittajaksi. Voitto on joensuulaisille jo viides.

Voittajajoukkue kulki 18. viestitapahtuman kärkijoukossa alusta alkaen sillä ensimmäisen osuuden viidennen sijan jälkeen piikkipaikka oli heidän. Varsinaista näytöstä puna-mustat esittivät viidennellä osuudella, kun kärjessä viiletti KR kaikkien kolmen osuudella juosseiden Petri Vainion, Hannu Airilan ja Antti Harjun toimesta.

Kärjessä Kalevan Rastin haastoi tiukimmin Salo-Jukolan samana vuonna voittoon kesällä juossut Vehkalahden Veikot. Kahdella viimeisellä osuudella olisi toki voinut olla tiukempaakin. Ensin KR:n Mari Väänänen ei antanut VeVe:n Anni-Maija Finkelle periksi reilun neljän minuutin johdosta kuin minuutin.

Ankkuriosuudella pääsi Tero Föhr puolestaan hyvin KR:n Simo Martomaan tuntumaan eli reilun puolentoista minuutin päähän. Lopussa ero kasvoi kuitenkin kahteen ja puoleen minuuttiin. – Tein kolmannella rastilla minuutin verran pummia. Se riitti lopullisen näkötuntuman menettämiseen Martomaahan, totesi Salo-Jukolan sankari Tero Föhr kisan jälkeen.

Salon Seudun Sanomat 15.10.2006.

Halikko-viesti 2007

MS Parma onnistui nyt siinä mitä se on yrittänyt jo monta vuotta eli voittaa iso viestisuunnistuskilpailu. Tapa, jolla MS Parma sen Halikko-viestissä teki, ei jättänyt muille paljoakaan selittämisen varaa. Viestin avaaja Petteri Muukkonen karkasi jo osuuden ensimmäisillä tarkoilla rastipisteillä ja eteni ylhäisessä yksinäisyydessä vaihtoon asti. Muukkosen mainio avaus sinnitti joukkueeseen erinomaisen taistelutahdon eikä se kärkipaikkaa muille missään vaiheessa sen jälkeen luovuttanut. Kovimmin kampoihin pisti monivuotinen Halikko-viestin voittaja Kalevan Rasti.

KR teki kisasta jännittävän sillä se kulki koko ajan aivan kannoilla, mutta ei saanut missään vaiheessa kiinni. Viimeisessä vaihdossa eroa oli vain 55 sekuntia ja moni uskoi, että Kalevan Rastin Miika Hernelahti ajaa MS Parman Samuli Salmenojan kiinni. Erinomaisessa syyskunnossa oleva Samuli oli kuitenkin eri mieltä ja ylitti joukkuetovereiden riemuisasti saattamana maalilinjan 29 sekuntia ennen Kalevan Rastia. Kolmas oli Paimion Rasti.

Halikko-viestin historiassa ensimmäistä kertaa käytettiin nyt gps-seurantaa. Hajontamenetelmästä johtuen kuitenkin vain kahdella viimeisellä osuudella. Screenin ääressä riitti tungosta kun kärjen etenemistä jännättiin.

Kuvassa vasemmalla Tampereen Pyrinnön kolmikko Hannu Saarijärvi, Jarkko Huovila ja Timo Saarinen saapumassa vaihtoon viidenneltä osuudelta Halikko-viestissä 2007. Kuvassa oikealla Paimion Rastin ankkuri Markus Lindeqvist maalissa. Lopputuloksissa kärjen järjestys oli 1. MS Parma, 2. Kalevan Rasti, 3. Paimion Rasti, 4. OK Orinet, 5. Tampereen Pyrintö ja 6. Lynx. Pikkukuvassa keskellä maalirakennelma.

Salon Seudun Sanomat 14.10.2007.

Halikko-viesti 2008

Otsikolla ’Pyrinnön kultajahti päättyi’ kirjoitti Salon Seudun Sanomat kaksikymmentävuotisjuhlaa viettävän Halikko-viestin voittajasta. Tampereen Pyrintö pääsi juhlimaan ensimmäistä Halikko-viestin voittoaan, kun joukkueen ankkurina suunnistanut Jarkko Huovila toi joukkueensa maaliin reilu kaksi minuuttia ennen edellisen vuoden voittajaa MS Parmaa. Manageri-joukkueenjohtaja Sami Takaluoma näki voiton kannalta ratkaisevaksi tekijäksi sen, että tänä vuonna saatiin jalkeille sellainen joukkue kuin pitikin. – Aikaisemmin kaikkien energia ei ole riittänyt osallistumiseen. Suoritus meni myös taktisesti aika lailla nappiin, jatkoi Takaluoma. - Juoksujärjestys muotoutui periaatteessa niin, että avaukseen pistettiin kovin suunnistaja eli Timo Saarinen, ankkuriksi paras mies eli Jarkko Huovila, kun hän oli käytettävissä, ja toiseksi viimeiselle osuudelle Riina Kuuselo. Sekin on katsottava eduksemme, että viesti suosii, ehkä liiaksikin, seuraa, jolla on hyviä ikämiehiä, kuten meillä, Takaluoma totesi.- Kaiken lisäksi suunnistajat eivät tehneet suuria virheitä.

Kuvassa Tampereen Pyrinnön joukkue Timo Saarinen, Denis Grishman, Ari Anjala, Tuomo Haanpää, Pekka Kerkola, Emmi Mähönen, Keijo Viilo, Saila Kinni, Anni-Maija Fincke, Mikko Heinämäki, Jarkko Laine, Elmeri Vähänen, Pekka Itävuo, Riina Kuuselo sekä Jarkko Huovila.

Pyrintö johti viestiä lähes koko ajan, lukuun ottamatta avausta (kärkeä jäljessä 38 sekuntia) ja viimeistä massaosuutta, jolla edelle pääsivät Vehkalahden Veikot ja viime vuoden voittaja MS Parma; ero oli tosin vain kahdeksan sekuntia.

Toiseksi viimeisellä osuudella Kuuselo sitten karkasi niin Parman Johanna Pietilältä kuin Vehkalahden Reetta Lakaselta, joka teki alkurasteilla virheen ja joutui antamaan kaksikolle periksi. - Lisäsin neljänneltä rastilta lähdettäessä alamäessä vauhtia ja vielä mukana ollut Pietilä ei pystynyt vastaamaan, Kuuselo selvitti.

Vaihdossa ero oli noin 2,5 minuuttia, joten Huovilalla ei ollut vaikeuksia pitää johtoa ja tuoda joukkue ykköseksi. – Oma juoksu oli tosi hyvä. Ongelmia ei ollut, jalat olivat kevyet ja rastit löytyivät hyvin. Yritin vetää normaalia kilpailuvauhtia, sillä silloin keskittyy täysillä ja on helpompi suunnistaa, Huovila kiteytti.

Palkintojenjaon yhteydessä Angelniemen Ankkuri palkitsi kymmenen kertaa vuosina 1999-2008 Halikko-viestin kilpailujohtajana toimineen Heikki Paganuksen. Kuva vasemmalla.

Hopeatilasta käytiin tiukka kamppailu. Viime vuoden voittajan, MS Parman Samuli Salmenoja pääsi ankkuriosuudelle toisena minuutin ja 20 sekunnin erolla Vehkalahden Veikkojen Tero Föhriin. Kamppailu kakkossijasta kehkeytyi Föhrin ja Salmenojan välille Föhrin tavoitettua Salmenojan tiheikössä olleella 5-rastilla. Pojilla oli eri hajonnat, mutta näkötuntuma säilyi aina neljänneksi viimeiselle rastille.

- Aloin olla siinä vaiheessa jo aika väsyksissä ja Tero meni menojaan. Yllätys olikin melkoinen leimatessani toisella viimeisellä, kun Tero tuli vastakkaisesta suunnasta rastille. Palauduin ihmeesti juostessani mäkeä alas suoraan kohti viimeistä. Teron reitti linjaa peilaten oli vähän hitaampi ja oli kyllä mahtavaa tuuletella taas Halikko-viestin maalisuoralla, kertaili Salmenoja loppuratkaisua.

Dramatiikkaa nähtiin Halikko-viestissä kun neljäntenä maaliin juossut Kalevan Rasti hylättiin avausosuudella tapahtuneen pistepellolla juoksemisen johdosta.

Salon Seudun Sanomat 19.10.2008.

Halikko-viesti 2009

Nautinto 'Halikon McDonald:sissa' otsikoi Salon Seudun Sanomat vuoden 2009 Tampereen Pyrinnön toista peräkkäistä voittoa käsittelevän juttunsa kilpailun jälkeisenä sunnuntaina.

Lehti jatkaa: Tampereen Pyrintö uusi viimevuotisen ykköstilansa 21. kerran suunnistetussa Halikko-viestissä. Tamperelaisleirissä voittoa osatiin etukäteen odottaa, vaikka Pyrintö ei saanut mukaan kaikkia parhaita voimiaan. Yksi syy ylivoimaan löytyi inspiroivasta varsinaissuomalaisesta kartasta.

- Nämä maastot ovat meille herkkua. Hämeessa jodutaan puskemaan ryteiköissä, mutta täällä mennään komeilla kallioilla ja hyvillä kartoilla hienosti järjestetyssä tapahtumassa. Tämä on vähän niinkuin McDonald's: tietää mitä saa, joten ei voi pettyä. Pyrinnön joukkueen valitsija Sami Takaluoma hehkutti.

Pyrintö karkasi muilta suunnistuskauden epävirallisen päätöskisan neljännellä osuudella, jonne seuralla oli asettaa muun muassa Riina Kuuselo. Voittotaistelu kuihtui tamperelaisten ylivoimaan.

Voittajajoukkueessa suunnistivat Jarkko Laine, Florian Howald, Ari Anjala, Tuomo Haanpää, Aleksi Niemi, Emmi Mähönen, Liisa Pulli, Riina Kuuselo, Mikko Heinämäki, Timo Äijälä, Jouni Mähönen, Denis Grishman, Elmeri Vähänen, Saila Kinni ja Timo Saarinen.

Joukkue johti viestiä kolmannelta osuudelta lähtien eikä enää luovuttanut kärkipaikkaa. Enimmillään johto oli noin 5,5 minuuttia ja ennen toiseksi viimeistä ja viimeistä osuutta samansuuruinen.

Kokenut Timo Saarinen tyylitteli ankkuriosuuden riskittömästi ja juoksi maalisuoralle lähes kuusi minuuttia ennen Kirkkonummen Lynxin ankkuria Roman Ryapolovia.

- Pystyimme nauttimaan suunnistuksesta, kun ero oli niin suuri ja riittävä, joskin suunnistuksessa voi aina tapahtua, Saila Kinni ja ankkuri Timo Saarinen sanoivat kuin yhdestä suusta. - Virheitä ei tullut, he huomauttivat.

Yhtä selvä kolmonen oli Vehkalahden Veikot, jonka ankkuri Petteri Muukkonen jäi voittajasta yli kahdeksan minuuttia, mutta kukisti neljänneksi jääneen Hiisirastin Andrei Hramovin kolmella minuutilla.

Naapuriseuran Paimion Rastin hyvin alkanut kisa keskeytyi valitettavaan virheleimaukseen neljännellä osuudella. Paimion tavoitteena oli sijoittua kolmen parhaan joukkoon.

Viisi Halikko-viestin voittoa ottanut Kalevan Rasti koki saman kohtalon kuin edellisenä vuonna - joukkue hylättiin. Viime vuonna hylkäys tapahtui jo ensimmäisellä osuudella, nyt viimeisellä osuudella. Kohtalon ivaa oli, että hylkäys sattui samalle henkilölle. KR:n ankkuri Jan Prochazka vei viestiä viidentenä, mutta jätti ankkureille tarkoitetun loppulenkin kiertämättä ja juoksi kaikkien ihmetykseksi Pyrinnön vanevedessä maaliin. Leimatarkastuksessa hätääntynyt tsekki säntäsi virheen tajuttuaan takaisin metsään, mutta virhe - maalileimaus oli jo tapahtunut.

Kuvassa viiden parhaan joukkueen ankkurit Timo Saarinen, Roman Ryapolov, Petteri Muukkonen, Andrei Hramov ja Juha Peltola.

Lynx nousi toisella sijallaan Halikko-viestin maratontilaston kärkeen ohi tilastoa pitkään johtaneen Kalevan Rastin.

Salon Seudun Sanomat 18.10.2009.

Halikko-viesti 2010

Delta pysäytti Pyrinnön voittoputken

Delta voitti Kokkilassa, Krinttilän yksityistien alkupäässä juostun 22. Halikko-viestin ja otti samalla neljännen ykkössijan viestin historiassa. Seura kuuluu kisan menestyksekkäimpiin, sillä se on sijoittunut viestin historian aikana 16 kertaa kymmenen joukkoon ja voitti kaksi ensimmäistä perusseuran Hiidenkiertäjien nimissä.

Deltan joukkueessa suunnistivat Kalle Liukkonen, Manne Suominen, Petri Forsman, Tuomo Laine, Josefiina Sundman, Vilho Loukkalahti, Matti Viirto, Laura Leijola, Sonja Liukkonen, Edvard Sundman, Marko Loukkalahti, Heikki Toivio, Petri Noponen, Jenny Paulin ja Oskari Liukkonen

- Tämänkertainen voitto perustui käytännössä virheettömään suunnistukseen ja naisten onnistumiseen, seuran manageri Juha Liukkonen totesi.

- Lisäksi meillä oli riittävästi varamiehiä, jotta viime hetken muutokset pystyttiin tekemään joukkueen sanottavasti heikentymättä.

Viesti ratkesi viimeisen osuuden loppulenkillä, kun ankkuri Oskari Liukkonen saavutti lähes kaksi minuuttia aiemmin lähteneen Tampereen Pyrinnön Janne Heikan.

- Jannen selän näkeminen toi lisää tsemppiä ja hän teki myös ennen kolmanneksi viimeistä rastia pienen virheen. Kyllä loppulenkki oli yhtä tuskaa, oli sen verran ylämäkeä. Loppu oli todella fyysinen, Liukkonen kertoi.

- Hyydyin loppunousuissa täysin, Heikka tiivisti.

Nuorukaisten eroa maalissa oli 13 sekuntia.

Liukkonen ja Heikka ovat entisiä seurakavereita ja olivat voittamassa Deltalle Jukolan viestiä vuonna 2008. Heikka siirtyi nykyiseen seuraansa viime syksynä.

Kaksi edellistä viestiä voittanut Pyrintö johti viestiä ensimmäiseltä massa- eli toiselta osuudelta lähtien (kolme suunnistajaa yhtaikaa samalla osuudella), mutta Delta pysytteli tiiviisti toisena jokaisessa vaihdossa.

Manageri Liukkonen sanoi, joukkueen naiset onnistuivat hyvin. Etenkin 14. osuuden suunnistanut Jenny Paulin (Kuvassa vasemmalla) sai kiitosta.

- Suunnistus sujui hyvin ja kunto oli kohdallaan. Yhden 15 sekunnin virheen tein. Toki viesti jännitti niin paljon, etten saanut edellisyönä unta, Paulin naureskeli.

Salon Seudun Sanomat kirjoitti. 'Sankarillisesti Kokkilassa suunnistanut Jenny Paulin siirtyi 2006 Deltaanb kasvattajaseurastaan Fiskarsin Urheilijat 47:stä. Samalla tämä monilahjakkuus alkoi ottaa etäisyyttä kakkoslajiinsa, josta hän ehti saavuttamaan 2007 SM-hopeaat sekä maantiejuoksusta että maastojuoksusta

- Tein yhden 15 sekunnin virheen ja jouduin välillä ottamaan kavelyaskeleita ylämäissä. Mutta kaiken kaikkiaan suunnistus sujui hyvin ja kuntokin kondallaan, riemuitsi Paulin.

Hän karisti 14. osuudella kannoiltaan PR:n Katri Lindeqvistin ja hävisi viestin maailmanmestarillekin, Pyrinnön Anni-Maija Finckelle vain puolisentoista minuuttia.'

Hän “joutui” suunnistamaan saman osuuden kuin viestin maailmanmestari, Pyrinnön Anni-Maija Fincke eikä hävinnyt kuin puolisentoista minuuttia.

Paimion Rasti sijoittui kolmanneksi noin kaksi minuuttia voittajasta. Kaksi kertaa viestin voittanut Rajamäen Rykmentti oli neljäs ja viidesti ensimmäisenä maaliin tullut Kalevan Rasti viides

Salon Seudun Sanomat 24.10.2010.

Halikko-viesti 2011

Kilpailupäivä Hevonpään Ampumaradalla valkeni tihkuisena ja pilvisenä, mutta sää selkeni ja muuttui aurinkoiseksi ja lämpimäksi pitkin päivää. Halikko-viesti käynnistyi ilman yllätyksiä Kalevan Rastin Jere Pajusen ja MS Parman Stepan Kodedan tahdittaessa avausosuutta. (Kuvassa alla vasemmalla). Kärkikaksikon jälkeen juoksijoita saapui vaihtoon yksitellen, varsinainen pääletka saapui vaihtoon lähes kolme minuuttia kärjen jälkeen. Kärkikymmenikössä vaihtoivat myös Paimion Rastin kakkosjoukkueen Janne Virtanen vaihdossa viides, sekä ykkösjoukkueen Daniel Stenlund, vaihdossa seitsämäs. (Kuvassa alla oikealla Stenlund vasemmalla ja Virtanen oikealla).

Seuraavilla neljällä ryhmäosuudella neljän vuoden takainen Halikko-viestin voittaja MS Parma pysyi kärjessä varmojen juoksujensa johdosta. Rajamäen Rykmentti, Tampereen Pyrintö sekä Paimion Rasti hengittivät kuitenkin aivan Parman niskassa väliosuuksien ajan. Myös Helsingin Suunnistajat nousi mukaan kärkitaistoon neljännellä osuudella junioreiden vahvojen esitysten toimesta.

Laura Lammila teki hienon juoksun 14.osuudella. Vahvasti syksyn kisoja juossut Parman Laura Lammila (Kuvassa alla vasemmalla) päästettiin toiseksi viimeiselle osuudelle neljänkymmenen sekunnin etumatkan turvin ennen Rykmentin Päivi Kulmalaa (Kuvassa alla oikealla) ja Deltan Jenny Paulinia. Lammila piti pintansa tullen kärjessä vaihtoon yli puolentoista minuutin erolla Deltaan. Kulmala joutui taipumaan hivenen nuoremmilleen saapuen vaihtoon kolmantena kaksi minuuttia kärjestä.

-Varmasti urani jännittävin paikka, mutta juoksu kulki tosi hyvin. Ykkösellä tuli pieni virhe ja näin Jennyn, mutta sen jälkeen ajattelin että en ala hermoilemaan, vaan teen omaa työtä ja siinä onnistuin, kertoi iloinen Lammila.

Naisten osuudella kovimmat juoksut tekivät Paimion Inga Dambe sekä koko viestin ajan taka-alalla pysytelleen Tampereen Pyrinnön Saila Kinni, jotka imivät kärkeä kiinni pari minuuttia. Kinnin ja Damben hyvät juoksut eivät kuitenkaan antaneet mahdollisuuksia joukkueiden ankkureille taistella viestin voitosta, sillä eroa kärkeen oli yhä liikaa.

MS Parman Samuli Salmenoja pääsi metsään kovassa paikassa Deltan Valentin Novikovin ja Tuomas Tervon takaa-ajamina. Kaksi minuuttia perään lähtenyt Tuomas Tervo oli omaa luokkaansa ja ohitti Salmenojan jo heti alkumatkasta. Tervon hankkima puolestoista minuutin ero pysyi maaliin asti ja Rykmentti pääsi tuulettamaan kaikkien aikojen kolmatta Halikkovoittoaan maalissa.

Tuomas Tervo oli maalissa tyytyväinen mies. Loppuviikolla flunssan oireet huolestuttivat hieman ja siksi ennen osuutta olotila oli hieman epävarma.

-Tänään oli kuitenkin kulku päällä ja oli hyvä veto. Kolmosella tuli vielä pieni koukku ja näin Vallun tulevan vastaan. Silloin päätin iskeä vähän kovempaa, ettei Vallu pääsisi enää tuntumalle, kommentoi Tervo osuuden kulkua.

Tervo laski Valentin Novikovin kovimmaksi vastustajakseen, mutta uskoi olevansa vahvempi loppukirissä. Sitä ei tänään tarvittu.

-Vähän loppukaudesta harmittaa, etten päässyt maailmancupin finaalisprintissä mittaamaan itseäni, kun olin juossut niin huonosti aiemmat osakilpailut, Tervo kertoi syksystään.

Miehen mukaan viime viikonlopun AV-testien 5000m ratatestin ja 10 km maastotestin perusteella mies on hyvässä kunnossa. Ensi vuonna Tervon tavoitelistalla on luonnollisesti MM-kisojen sprintti. Lisäksi myös viesti kiinnostaa.

Rajamäen Rykmentin voittajajoukkueessa juoksivat Vili Niemi, H21, Antero Pulli, H40, Jukka Erkkilä, H40, Aapo Aaltio, H18, Annabella Tolonen, D15, Saara Nikkari, D21, Arto Niemi, H55, Mika Kulmala, H45, Marjo Liikanen, D21, Ari Enroth, H50, Miika Suominen, H20, Aapo Lindberg, H21, Jarno Parkkinen, H21, Päivi Kulmala, D35, Tuomas Tevo, H21

Toisesta sijasta käytiin kova kamppailu Parman ja Deltan välillä. Vuonna 2007 joukkueensa voittoon ankkuoinut Salmenoja pystyi pitämään Valentin Novikovin takanaan ja näin varsinaissuomalaiset kestomenestyjät pääsivät takaisin palkinnoille viime vuotisen epäonnistumisen jälkeen. Viime vuonna voittoon juossut Delta oli kolmas.

Samuli Salmenoja oli ihmeissään kun Tuomas Tervoa ei näkynyt missään vaiheessa radalla. Novikov tuli Salmenojan tuntumaan kuudennella rastilla, joka Salmenojalta meinasi jäädä epähuomiossa kokonaan käymättä. Loppumatkan kaksikko tuli yhdessä. Kolmanneksi viimeisellä rastilla Salmenoja alkoi hioa taktiikkaa, jolla tuoda Parma maaliin ennen Deltaa.

-Ajattelin, että pitää päästä edelle ennen viimeistä rastia ja siirryin nousussa kärkeen. Toiseksi viimeiselle lähdin menemään suoraan optimireittiä ja hämmästyin kun Vallu ei ollutkaaan enää perässä, vaan hän oli valinnut eri reitin hiukan vasemmalta, Salmenoja kertoi loppuradastaan.

Parempi reitinvalinta toi Parmalle 50 metrin eron eikä loppukiriin ollut tarvetta.

Valentin Novikov ei mahtanut Tervolle mitään ja lopulta Salmenojakin oli liian kova pala.

-Olin vain väsynyt, en ole enää viime aikoina juurikaan harjoitellut, kommentoi Novikov maalissa.

Simo-Pekka Fincke toi Kalevan Rastin neljänneksi ja Fredric Portin paimiolaiset viidenneksi. 25mannan voittanut Tampereen Pyrintö jätettiin kuudenneksi. Petteri Muukkonen toi vehkalahtelaiset maaliin seitsemäntenä ennen Helsingin Suunnistajia ja Kangasala SK:ta. Kymppisakkiin mahtui myös paras ruotsalaisjoukkue Tullinge SK.

Hevoskuuri.fi-sivustolta saatiin lukea kilpailun jälkeen suitsutusta Halikko-viestistä:

'Halikko-viesti jyräsi taas järjestelyillään 25mannan luvuin 6-0. Radat olivat vaativuudeltaan täysin eri luokkaa. Hajonnat olivat myös erittäin suuria kaikilla osuuksilla, jolloin jokaisen kilpailijan oli suunnistettava itse.'

Salon Seudun Sanomat 23.10.2011.

Halikko-viesti 2012

Paimion Rastin Daniel Stenlund oli kolmen ankkurin kovassa kiritaistelussa vahvin tuoden seuralleen historian ensimmäisen Halikko-viestin voiton. MS Parman Stepan Kodeda taipui viisi sekuntia ja kolmanneksi tuli Delta Timo Sildin ankkuroimana.

Järjestyksessään 24. Halikko-viestin keskus sijaitsi Salon Kavantolassa Risto Mulin maatilalla. Sateisen syksyn johdosta pikkukengät ei ollut oikea kenkävalinta kilpailukeskuksen mutaisella pellolla. Lämpömittarin näyttäessä 10 astetta muta ja kura ei itse kilpailua haitannut yhtään ja kilpailusta kehkeytyikin yksi jännittävimmistä Halikko-viestin historiassa.

24. Halikko-viestin avausosuudelle ryntäsi 121 joukkuetta.

Avausosuuden yleisörastille kärkikolmikkona saapuivat odotetusti MS Parman nelosjoukkueen Frédéric Tranchand, Rajamäen Rykmentin Tuomas Tervo ja Turun Metsänkävijöiden Jussi Suna. Loppulenkillä tilanteet vaihtuivat ja kärjessä 21 sekunnin marginaalilla vaihtoi TuMen Jussi Suna, seuraavina IFK Morasin Roman Ryapolov ja Lynxin Antti Parjanne. Nopeakulkuisessa maastossa kärki kulki viiden minuutin kilometrivauhdilla. 25 joukkuetta vaihtoi 4 minuutin sisällä.

Toisella osuudella kärkipaikalla tuuletti Paimion Rasti kolmikolla Tero Heikkilä, Janne Nieminen, Juha Suominen. Ensimmäisenä osuudelta vaihtoon saapui 20-sarjan juniori Janne Nieminen, joka kellotti parhaan ajan toisella osuudella. Toinen osuuden vaihtokärki oli muutenkin nuorisopainotteinen, koska Niemisen jälkeen vaihtoon kiri MS Parman Arto Talvinen, 17v sekä Lynxin Olli-Pekka Heikkilä, 15v. Kolmetoista sekuntia Paimion takana kolmikon täyteen sai Lynx, seuraavina Delta ja Turun Metsänkävijät.

2. osuuden yleisörastilla PR:n Janne Nieminen ja MS Parman Arto Talvinen.

Kolmas, lyhyt ja helppo 3 km osuus ei suuria muutoksia kärkeen tuonut. Kärkeen nousi Lynx kolmikolla Nelli Rehn, Tuuli Heikkilä, Niklas Sarparanta. Seuraavina vaihtoivat MS Parma, Paimion Rasti ja Rajamäen Rykmentti. Rykmentin ero kärkeen oli 1.35.

Neljännellä osuudella Lynx säilytti kärkipaikan kolmikolla Kirsi Boström, Tom Asklöf ,Karoliina Sundberg. Neljäkymmentä sekuntia perässä vaihtoi MS Parman Aaro Ruohola, Laura Lammila, Katja Mjösund. Eemeli Suomisen tykkijuoksulla Delta nousi kolmanneksi. Seuraavina St. Petersburg ja Paimion Rasti.

Viimeisellä yhteisellä osuudella kärkikaksikko pysyi samana. Lynxin Aapo Leskinen, Janne Mänkärlä, Aleksi Leskinen pystyivät tasaisilla suorituksilla pitämään MS Parman kolmikon Sami Hämäläinen, Samuli Salmenoja, Lasse Suonpää takanaan 54 sekunnin marginaalin turvin. Seuraavina vaihtoivat Rajamäki, Delta ja Paimio. Tässä vaiheessa alkoi varmistua, että loppusijoitukset ratkaistaan tämän viisikon kesken.

Toiseksi viimeisellä osuudella parasta vauhtia piti odotetusti Paimion Rastin Inga Dambe, joka nosti Paimion kakkoseksi. MS Parma pysyi kuitenkin kärjessä 36 sekunnin turvin Maija Sianojan vahvan suorituksen ansiosta. Lynx vaihtoi kolmantena 11 sekuntia Paimion jälkeen, neljäntenä Delta 46 sekuntia Lynxistä. Rajamäki jäi tällä osuudella terävimmästä kärjestä.

14. osuuden kärkijuoksijat Maija Sianoja, Taru Ikäheimonen, Inga Dambe sekä Jenny Paulin

Ankkuriosuudelle lähdettäessä tilanne oli siis todella herkullinen. Kärjessä maastoon pääsi MS Parman Stepan Kodeda ennen Paimion Rastin Daniel Stenlundia ja Lynxin Niklas Saramäkeä, neljäntenä Deltan Timo Sild.

Ensimmäisenä joutui antautumaan Lynxin Saramäki ja näin Lynxin lopputilaksi tuli neljäs sija tasan kolme minuuttia kärjen perään. Paimion Stenlund ajoi ykkösellä Kodedan kiinni ja hieman ennen yleisörastia letkaan liittyi osuuden alun todella vahvasti juossut Deltan Sild.

Yleisörastin jälkeen Deltalla oli eri hajonta kuin Paimiolla ja Parmalla, mutta eroja ei tässäkään syntynyt ja näin kilpailu voitosta jäi loppuratkaisun varaan. Matkalla pellolle ja toiseksi viimeiselle vahvasti loppulenkin juossut Kodeda valitsi eri reitinvalinnan kuin Stenlund ja Sild saaden näin pienen etumatkan itselleen. Tässä vaiheessa Sildin paukut oli jo syöty, mutta Stenlund löysi vielä jostain voimia, liekö mielessä ajatus että tässä on mahdollista tuoda Paimion Rastille historiallinen ensimmäinen voitto, ja saavutti viimeiselle rastille tultaessa Kodedan. Viimeiseltä rastilta lähdettäessä Kodeda yritti vielä iskua, mutta Stenlund hallitsi paremmin mutaisen loppusuoran ja pystyi kaivamaan vielä yhden vaihteen lisää ja tuomaan voiton Paimiolle.

Voittaja-ankkuri Daniel Stenlund oli maalissa uupunut, mutta onnellinen mies.

– Stepan pääsi eri reitinvalinnalla ensimmäisenä pellolle, mutta löysin vielä voimia ja sain hänet kiinni ja pääsin ohitse. Siinä vaiheessa Timo oli jo jäänyt pellolla, kertasi Stenlund lopun ratkaisua.

– Kirivoitto on aina hyvä, jatkoi Stenlund, joka sai tiedon siirrostaan ankkuriosuudelle viikolla, kun Fredric Portin oli lyönyt polvensa, eikä pystynyt juoksemaan viestissä.

Paimion Rastin Daniel Stenlund ratkaisee voiton loppukirissä Paimion Rastille ennen MS Parman Stepan Kodedaa.

Paimion Rastin voittojoukkueeseen tuli paljon muitakin muutoksia viimeisellä viikolla, mutta se ei voittoa estänyt. Joukkueen valitsijoina toimivat Satu Tahvonen ja Juuso Lindeqvist, vastuuvalmentaja Kim Fagerrudin kertoessa myös oman näkemyksensä.

– Joukkue meni monta kertaa uusiksi vielä viimeisen viikon aikana, mutta se ei voittoa estänyt. Voiton takeena oli lähinnä laaja tasainen materiaali. Ei meillä millään osuudella mitään ylivertaista miehistöä ollut, mutta kaikki tekivät tasaisen hyvän suorituksen. Nuoria saisi ehkä olla lisää, mutta meillä on monta hyvää yli 40-vuotiasta miestä, jotka ovat kovia näissä viesteissä, Kim Fagerrud kertoi voiton ratkettua Paimiolle.

Järjestyksessään 24. Halikko-viestin voitti Paimion Rasti joukkueella Janne Virtanen, Tero Heikkilä, Janne Nieminen, Juha Suominen, Camilla Fingerroos, Kari Hölsö, Matias Arola, Emma Silvennoinen, Salla Fagerudd, Teemu Väre, Markus Lindeqvist, Kim Fagarud, Inga Dambe, Daniel Stenlund. Voitto oli Paimion Rastille ensimmäinen.

MS Parman tshekkivahvistus Stepan Kodedalla oli kilpailu hyvin kontrollissa loppulenkillä, mutta ihan voittoon asti se ei riittänyt.

– Tein toiseksi viimeiselle rastille eri valinnan ja sain pienen eron aikaiseksi. Ehdin jo ajatella, että nyt vain juoksen maaliin voittajana, mutta sitten yhtäkkiä Daniel tuli jostakin siihen ennen viimeistä rastia. Hänen leimaus hieman epäonnistui ja pääsin vielä edelle, mutta sitten hän meni ohi enkä mahtanut mitään. Tämä mutainen loppusuora ei oikein sopinut minulle ja uskon, että kovalla alustalla loppuratkaisu olisi voinut olla toisenlainen.

Deltan Timo Sild kertoi aloittaneensa tosi hyvin, mutta viimeisellä lenkillä hän oli niin kovilla, ettei pystynyt kärkikaksikkoa haastamaan.

– Pitkällä välillä neljänneksi viimeiselle olisi voinut yrittää omaa ratkaisua, mutta olin niin puhki, että menin vain Stepanin perään, kertoi Sild.

Salon Seudun Sanomat 21.10.2012.

Halikko-viesti 2013

MS Parma hallitsi suvereeniin tyyliin järjestyksessään 25. Halikko-viestiä, joka käytiin tällä kertaa Salon Vaskiolla. MS Parma johti viestiä kakkososuudesta lähtien ja voitti toiseksi tulleen voittoa puolustaneen Paimion Rastin selkeällä 5.31 minuutin erolla. Kolmanneksi tullut Lynx hävisi 7.24.

Tämän vuoden Halikko-viesti oli järjestelyiltään jälleen priimaluokkaa, vaativa maasto ja hyvät hajonnat hajottivat porukan jo viestin varhaisessa vaiheessa. Lisäksi tulospalvelu toimi hieman nopeammin kuin ruotsalaiskollegoilla 25mannassa viime viikonloppuna.

Avausosuutta hallitsi ylivoimaisesti Paimion Rastin Markus Lindeqvist, joka saapui vaihtoon 32 sekuntia ennen MS Parman Matti koivistoa.

Sää Vaskiossa vaihteli upeasta auringonpaisteesta koviin rae- ja lumisadekuuroihin, mutta samanlaista vaihtelua ei tänä vuonna viestin kärjessä tapahtunut, sillä MS Parma hallitsi viestiä suvereeniin tyyliin kakkososuudesta lähtien, eikä sen voitto ollut missään vaiheessa enää kunnolla uhattuna. MS Parma kasvatti johtoaan tasaisesti 3.-5. osuudella ja Maija Sianojan lähtiessä 14.osuudelle eroa oli peräti 7.01 jo silloin toisena olleeseen Paimion Rastiin. Sianojalle tuli pari minuuttia virheitä Paimion Inga Dambe lähetti viimevuotisen voittaja-ankkurin Daniel Stenlundin 4.45. MS Parman ankkurin Samuli Salmenojan perään.

MS Parma on voittanut Halikko-viestin kerran aiemminkin vuonna 2007 ja silloinkin voittaja-ankkurina oli juuri Salmenoja.

Syksyn hyvät suoritukset olivat nostaneet Salmenojan itseluottamusta sen verran, että mies halusi ja sai juosta ankkuriosuuden.

– Nyt on ollut hämmästyttävän hyvä kulku ja se palkittiin ankkuriosuudella. Halusin ankkuriksi, kun tällä iällä on päässyt vielä näin hyvään vireeseen ja tiesin, että olisin kovin mies tässä tutussa viestissä ja maastotyypissä, vaikka meillä maajoukkuemiehiä onkin, Salmenoja kertoi MS Parman ankkurivalinnasta.

– Tiesin myös, että normaalijuoksulla muilla ei ole jakoa saada minua kiinni. Ekalle väliaikarastille tuli 30 sekunnin virhe ja loppulenkillä minuutin virhe, muuten oli hyvä juoksu eikä ongelmia ollut, Salmenoja kertoi suorituksestaan.

MS Parman joukkueenjohtaja Mikko Määttä oli luonnollisesti yhtä hymyä kilpailun jälkeen.

– Toinen osuus meni paremmin kuin olin laskenut ja siinä Nastian (Anastasia Tikhonova) pystyi venymään tosi hyvään suoritukseen. Etukäteen olin laskeskellut, että siinä vaiheessa olisimme vielä Hiidenkiertäjien perässä ja nousisimme kärkeen vasta kolmososuudella ja vasta vitososuudella karkaisimme. Kyllä tämä oli meiltä yllättävänkin ylivoimainen suoritus ja paikkaa hieman 25mannan pettymystä, missä meidän olisi pitänyt pystyä parempaan suoritukseen, Mikko Määttä iloitsi seuransa loistavasta suorituksesta.

MS Parman voitto alkoi hahmottua kolmannella osuudella, jossa juniorikaarti Anni Valtonen, Konsta Piironen ja Eero Heinonen jättivät muut kaus taakseen.

– Halikko-viesti on kilpailu mihin saadaan aina hyvä joukkue ja siihen halutaan panostaa ja taistella voitosta, kun se on tässä lähellä, Salmenoja säesti vielä Määttää.

Voiton ratkettua joukkuetoverit antoivat Samuli Salmenojalle vauhdikasta kyytiä maalissa.

Paimion Rastin juoksijat iloitsivat kakkossijasta ja myönsivät rehdisti, ettei heistä tänä vuonna ollut MS Parman haastajaksi. Ankkuri Daniel Stenlundin tehtävänä oli varmistaa kakkossija Paimioon.

– Alun virheiden jälkeen ajattelin, että nyt on otettava vauhtia ja keskityttävä omaan suoritukseen. Kyllä me ollaan tähän kakkossijaan tyytyväisiä ja tämä tuntuu voitolta tänä vuonna kaikkien eri vaikeuksien jälkeen, Daniel Stenlund kertoi.

Lynxin Antti Parjanne ankkuroi Lynxin varmasti kolmanneksi ennen ankkuriosuuden nopeimman ajan tehnyttä Hiidenkiertäjien Timo Sildiä. Kalevan Rastin Aaro Asikainen hävisi Sildille osuusajoissa sekunnin ja toi Kalevan Rastin viidentenä maaliin. Tämän vuoden Halikko-viestissä hyvät radat ja maasto hajottivat joukkueet siinä määrin jo viestin aikana, että varsinaisia kirikamppailua ei kärjessä nähty, vaan joukkueet tulivat tasaisin välein maaliin. Ainoa kiritaistelu oli kuudennesta sijasta, jossa Hiisirastin Andrei Hramov pystyi pitämään Turun Metsänkävijöiden Martins Sirmainsin takanaan.

Ensimmäinen Lasten Halikko-juoksu 2013

Ensimmäiseen Lasten Halikko-juoksuun lähti 70 nuorta

Halikko-viestin alkupalaksi juostiin 12-vuotialle pojille ja 13-vuotiaille tytöille tarkoittettu yhteislähtökilpailu, ensimmäinen Lasten Halikko-juoksu. Tapahtuma sai heti osanottajamäärältään mukavan vastaanoton, kun lähtöviivalle asetttui 71 nuorta suunnistajaa. Tuleville vuosille jäi mietittäväksi formaatin toimivuus, josko tytöille olisi oma sarja. Ainakin nyt he jäivät selvästi poikien jalkoihin.

Ensimmäisen Lasten Halikko-juoksun ylivoimainen voittaja oli Lounas-Hämeen Rastin Akseli Julkunen

Salon Seudun Sanomat 20.10.2013.

Halikko-viesti 2014

Vuoden 2014 Halikko –viesti käytiin suuria korkeuseroja sisältävässä Hakamäen maastossa vain muutama kilometri etelään Salon kaupungin keskustasta. Syksyisessä, tuulisessa mutta kuivassa kelissä Vesa Elovaaran laatimille haastaville radoille starttasi yhteensä 119 joukkuetta.

Viestissä ei nähty suuria yllätyksiä, vaan viime vuosina viestiä hallinneet seurat olivat vahvoilla. Tänä vuonna korkeimmalle korokkeelle nousi Paimion Rasti, joka on ollut viimeisen seitsemän vuoden aikana kuusi kertaa viiden parhaan joukossa. Kaksi vuotta sitten paimiolaiset juhlivat viestin voittoa ja Fredric Portinin vahvan ankkuriosuuden esityksen johdosta voittojuhlat toistuivat.

Paimion Rastin joukkueessa juoksivat Markus Lindeqvist, Saara Norrgrann, Juha Suominen, Tero Heikkilä, Eija Sipponen, Klaus Haanpää, Ilkka Aakula, Topias Arola, Nina Temjakova, Eveliina Hirvonen, Lasse Suonpää, Daniel Stenlund, Frédéric Tranchand, Inga Dambe ja Fredric Portin.

Paimio johti kilpailua kahden osuuden jälkeen, mutta joukkue putosi terävimmän kärjen vauhdista seuraavalla osuudella. Uuden nousun kohti voittotaistelua paimiolaiset aloittivat viidennellä osuudella, jolla Lasse Suonpää, Daniel Stenlund ja Frédéric Tranchand nostivat Paimion värit kuudennelta sijalta kolmanneksi puolittaen samalla eron kärkeen. Toiseksi viimeisellä osuudella Inga Dambe nosti Paimion jo toiselle sijalle vain puoli minuuttia kärjessä viilettäneestä Hiidenkiertäjistä, jonka viestiä vei Jenny Patana.

Paimion Rastin viidennen osuuden juoksijat Daniel Stenlund, Lasse Suonpää ja Frédéric Tranchand nostivat Paimion värit kuudennelta sijalta kolmanneksi puolittaen samalla eron kärkeen.

Viestin viimeisellä osuudella Fredric Portin oli pitelemätön. Paimion ankkurimies juoksi selkeästi osuuden nopeimman ajan, eikä flunssan sekä viimeviikkoisen Amsterdamin maratonin väsyttämällä Hiidenkiertäjien Mikko Patanalla ollut mahdollisuuksia puolustaa kärkipaikkaansa. Patana toi joukkueensa kuitenkin selkeänä kakkosena maaliin. Hiidenkiertäjien suoritus oli tasainen, sillä lohjalaiset olivat jokaisessa vaihdossa yhtä osuutta lukuun ottamatta joko kisan kärjessä tai toisena.

Yläkuvissa kärkikolmikon 14. osuuden juoksijat MS Parman Tuulia Vidberg, Paimion Rastin Inga Dambe ja Hiidenkiertäjien Jenny Patana. Alakuvassa maastoon lähtöä odottavat ankkurit Peeter Pihl, Mikko Patana ja Fredric Portin.

- Tämä voitto ei sinäänsä tunnu edes kovin erikoiselta. Se on loogista jatkumoa sille kovalle työlle, mitä koko joukkue on tehnyt. Toki menestys on syksyllä ollut loistavaa, ja tehdystä työstä sen myötä saatu palkinto tietysti ilahduttaa, totesi Paimion Rastin manageri Ossi Vesalainen kilpailun ratkettua.

Väliosuuksilla viestiä johtanut ja viime vuonna Halikon voittoon suunnistanut MS Parma tuli kilpailun kolmanneksi hieman yli neljä ja puoli minuuttia Paimion Rastin jälkeen. Neljänneksi suunnistanut Kirkkonummen Lynx jäi jo yli yksitoista minuuttia.

Paras seurakilpailu oli äärimmäisen tiukka. Se päättyi lopulta tasapisteisiin Paimion Rastin ja MS Parman kesken. Voiton vei kuitenkin Paimio, koska ykkösjoukkueen sijoitus oli parempi.

– Kyllähän seurakisan voiton antaminen Paimiolle oli ihan urheilullinen ratkaisu, vaikka sen säännöistä ei löytynytkään mainintaa tai perustelua tasapistetilanteelle, MS Parman Samuli Salmenoja totesi jännittävän kilpailun ratkettua.

Ruotslaisjoukkueita mukana oli tänä vuonna kahdeksan. Heistä paras oli tukholmalaisseura Ok Södertörn, jonka sijoitus oli 25. Ruotsalaisjoukkueiden houkuttelu nettikampanjalla ja osanottomaksutarjouksilla ei tuottanut toivottua tulosta.

Toinen Lasten Halikko-juoksu

Viime vuonna aloitettua Lasten Halikko-juoksua muutettiin sen verran, että pojille ja tytöille peustettiin omat sarjat, pojille H12 ja tytöille D13. Molemmat sarjat juoksivat saman radan ja yhteislähdöllä lähdettiin matkaan. H12 sarjaan lähti 37 ja D13 sarjaan 21 kilpailijaa.

Vasemmassa kuvassa II Lasten Halikko-juoksun loppukiri päättyy Turun Suunnistajien Touko Sepän eduksi. Kakkoseksi sijoittuu Kouvolan Suunnistajien Aaro Ojala. Oikeassa kuvassa kolmanneksi kiirehtii Kymin Suunnistajien Akseli Virtanen ja MS Parman Niklas Ekström neljänneksi.

Tyttöjen sarjan kolme parasta olivat Rajamäen Rykmentin Melina Lahdenperä (iso kuva), Kouvolan Suunnistajien Heidi Nikkinen (ylempi pikkukuva) ja Lynxin Hanne Hilo (alempi pikkukuva)

Halikko-viestin ajankohta siirtyi tänä vuonna perinteisestä viikolla eteenpäin, koska Suunnistusliitto oli päättänyt siirtää SM-erkoispitkän perinteiseen Halikko-viestin viikonloppuun. Onneksi pelko siirron vaikutuksesta osanottajamäärään osoittautui turhaksi, sillä mukana oli vain yksi joukkue vähemmän kuin viime vuonna. Halikko-viestin järjestelyt sujuivat tänäkin vuonna moitteetta. Kilpailukeskus sai yleisöltä runsaasti kehuja. Kaikki palvelut olivat lähellä ja yleisörastin sijainti ylhäällä rinteesta mahdollisti tasapuolisen näkymän kilpailukeskuksen jokapuolelta.

Yläkuvissa vasemmalla Vesa Mäkinen ja Jukka Rapo nitomassa karttoja. Alakuvassa vasemmalla tulospalvelun tietotekniikkaa. Oikealla yläkuvassa Mikko Sirén kertoo läpimurtovuotensa vaiheista. Oikealla alakuvassa Ari Paganus haastattelee ensimmäistä kertaa Halikko-viestin kilpailunjohtajana toiminutta Jukka Aaltosta.

Salon Seudun Sanomat 26.10.2014.

Halikko-viesti 2015

Paimion Rastin voittojuhlat jatkuivat

Paimion Rasti uusi vuoden 2014 Halikko-viestin voiton Frédéric Tranchandin ankkuroimana. Ennakkosuosikin paineet eivät joukkueen menoa haitanneet. Toiseksi tuli MS Parma ja kolmanneksi vahvasti loppuosuuksilla noussut Koovee.

Vuoden 2015 Halikko-viesti juostiin Salon motocrosradan maisemissa Kavilannummen vaativissa maastoissa, jossa moni kärkijoukkuekin sortui virheisiin. Kilpailun seurattavuus oli huipussaan, koska kaikki suunnistajat kävivät kisakeskuksen alueella vähän ennen vaihtoa. Ratamestari Vesa Elovaaran tekemä hyvä kartta sekä vaativat radat saivat kilpailijoiden varauksettomat kiitokset. Uutta aikaisempiin vuosiin verrattuna oli, että ensimmäistä kertaa mukana oli kuntosarja yhdistelmä- ja kuntojoukkueille, joilla ko-koonpanovaatimukset, osuudet ja lähtöaika olivat samat kuin Halikko-viestissä, eikä lisenssipakkoa. Vuonna 2015 Halikko-viestiin ilmoittautui 105 seurajoukkuetta sekä 19 kuntojoukkuetta. Hyväksytyn tulokset seurajoukkueissa sai 78 ja kuntojoukkueissa 12 joukkuetta.

Avausosuudelta tuli kärjessä kilpailussa Laihian Lujaa edustanut Toni Saari (kuvassa alla oikealla), joka juoksi osuuden ainoana alle puolen tunnin. Paimion Rastin aloittaja Jesse Laukkarinen (kuvassa alla vasemmalla) tuli kärjessä yleisörastille mutta loppulenkillä hän taipui Saarelle 38 sekuntia.

Seuraavilla neljällä kolmen juoksijan osuudella tulevat kärkijoukkueet ottivat heti hyvin asemansa viestin kärjestä. Viiden osuuden jälkeen kärjessä oli edelleen MS Parma ja Paimion Rasti vaani toisena 53 se-kunnin takaa-ajomatkan päässä. Kolmantena oli Hiidenkiertäjät ja neljäntenä Helsingin Suunnistajat ennen Jani Lakasen vahvan juoksun myötä viidenneksi noussutta Kooveeta.

Toiseksi viimeisellä osuudella kokeiltiin ensimmäistä kertaa aikaisempiin vuosiin verrattuna noin kilometrin pitempää osuutta, jotta naisten osuudella olisi enemmän painoarvoa kilpailun voittoratkaisua ajatellen. Uudistuksen tiedettiin suosivan joukkueita, joilla on kovia naisia ja vastaavasti heikentävän niitä joukkueita, joilla kovatasoisia naisia ei riittävästi ole. Nyt kävi niin, että naisten 14. osuudella Hiidenkiertäjät ja Helsingin Suunnistajat putosivat voittotaistosta pois. Varsinkin Helsingin Suunnistajien Heidi Sa-losella oli musta päivä ja HS putosi 21 minuutin päähän kärjestä ja sijalle 13. Kärjessä MS Parman Maija Sianoja piti sen sijaan hyvää kyytiä tullen edelleen kärjessä vaihtoon. Paimion kokenut Inga Dambe ei kuitenkaan antanut tuumaakaan periksi ja niin Paimion Rastin ankkuri Frédéric Tranchand pääsi 1.01 takaa-ajomatkalta Parman ankkurin Sami Hämäläisen perään. Miia Niittynen nosti Kooveen jo kolmanneksi, mutta eroa oli yli kahdeksan minuuttia, joten kärkikaksikko vaikutti olevan turvallisella karkumatkalla.

Kuvassa kärkijoukkueiden 14. osuuden juoksijat Paimion Rastin Inga Dambe, MS Parman Maija Sianoja ja Kooveen Miia Niittynen

Ankkurien kovassa taistossa MS Parman Sami Hämäläisellä ei ollut paras päivänsä ja kolmosrastin virheen myötä Tranchand ajoi hänet kiinni. Seiskarastilla Hämäläiselle osui uusi virhe ja tällöin Tranchand pääsi häneltä lopullisesti karkuun ja oli yleisörastilla jo selvässä johdossa.

Tranchand päätti vetää kuitenkin pelin vielä jännäksi lyhyellä loppulenkillä pummaten toiseksi viimeistä rastia. Paimion Rastin joukkuekaverit pidättelivätkin loppusuoralla hetken henkeään ennen kuin ranskalaisen tuttu hahmo lähestyi viimeistä rastia ja voitonjuhlat pääsivät käyntiin.

Taistelussa kakkossijasta myös Hämäläinen veti vielä pelin jännäksi pummaten kolmanneksi viimeistä rastia ja Kooveen hurjasti juossut ankkuri Timo Sild pääsi jo näkötuntumalle. Hämäläisen voimat riittivät kuitenkin pitämään MS Parman kakkossijalla seitsemän sekunnin erolla Sildiin. Eroa Paimion ja MS Parman välillä oli maalissa lopulta 1.59. Hiidenkiertäjät oli lopulta kisan neljäs yli seitsemän minuutin päässä kärjestä ja kestomenestyjä Rajamäen Rykmentti suunnisti viidenneksi. Timo Sild pisteli ankkuriosuuden ylivoimaista noin 5.20 min/km vauhtia olen yli kaksi minuuttia nopeampi kuin osuuden kakkonen HS:n Topias Raitanen, jolle Hiidenkiertäjien Olli-Pekka Koistinen puolestaan hävisi vain 2 sekuntia.

Paimion Rstin voittojoukkueessa suunnistivat Jesse Laukkarinen, Saara Norrgrann, Tero Heikkilä, Janne Virtanen, Essi Hölsö, Milja Väätäjä, Klaus Haanpää, Salla Fagerudd, Topias Arola, Juha Suominen, Sami Valkama, Markus Lindeqvist, Daniel Stenlund, Inga Dambe ja Frédéric Tranchand.

Ankkuri Frédéric Tranchand oli maalissa onnellinen, että pystyi ankkuroimaan seuransa toiseen perättäiseen voittoon. Äänestä kuului myös helpotus loppulenkin virheen myötä.

– En hetkeen ymmärtänyt oikein mitään, että missä olin ja minne piti mennä ja näin monta muutakin rastia. Lopulta se rasti onneksi löytyi, Tranchand kertasi helpottuneena parin minuutin virhettään toiseksi viimeisellä rastilla.

– Sain Samin yllättävän alussa kiinni ja hetken näimme toisiamme, mutta sitten hän teki virheen. Sen jälkeen pyrin vain tekemään oman suoritukseni, enkä enää katsomaan taakseni.

Kuvassa kärkijoukkueiden ankkurit Paimion Rastin Frédéric Tranchand, MS Parman Sami Hämäläinen ja Kooveen Timo Sild odottamassa vaihtoa

Kilpailun kakkoseksi tulleen MS Parman leirissä oltiin selvästi pettyneempiä kuin voittajajoukkueessa ja myös ankkuri Sami Hämäläinen suomi itseään kovin sanoin maalissa.

– Tänään ei vaan mikään sujunut ja juoksin kuin pullopersesika. Heti kolmosella tuli virhe ja Tranchand sai kiinni. Kutosella häntä vielä näin, mutta seiskan virheen myötä hän pääsi karkuun, Hämäläinen harmitteli huonoa päiväänsä, muttei uskonut kuitenkaan joutuneensa liian kovaan paikkaan.

– Kyllähän tämä olisi ollut omalla suorituksella ollut hoidettavissa, kun Frédérickin juoksi tänään niin huonosti.

– Lopussa tuli vielä iso virhe kolmanneksi viimeiselle, niin että näin jo Kooveen Sildin takana, mutta on-neksi pystyin hänet pitämään perässä, Hämäläinen sanoi.

MS Parman taustavaikuttaja Mikko Määttä tuumi, ettei joukkueen taktiikka aivan toiminut voittoon saakka.

– Alotusosuudella tuli sen verran takkiin, ettei taktiikkana ollut karkaaminen jo toisella osuudella aivan toiminut, vaikka kaverit hienosti juoksivat ja kärjessä tulivat. Toinen kompastuskivi oli neljäs osuus. Meillä oli tarkoituksena ratkaista viesti niin, että pyrimme karkaamaan ja antamaan riittävän reilun johtoaseman Samille. Olimme laskeskelleet, että sellainen neljä minuuttia olisi riittänyt hyvin Tranchandia vastaan, mutta se ei nyt toteutunut, Määttä sanoi.

Lohtuna MS Parmalle kuitenkin tuli joukkuekilpailun selvä voitto ja Määttä kertoi kokonaisuutena päivän olleen hyvä myös parmalaisille.

Kooveen Timo Sild tuli tosiaan takaa kovaa ankkuriosuudella ja pääsi jopa lähelle kakkossijaa. Yli kah-deksan minuutin takaa-ajoasema oli lähellä kääntyä Kooveen hyväksi. Vahvojen loppuosuuksien myötä kuitenkin oli tuloksena tamperelaisten kautta aikain paras sija Halikko-viestissä.

– Yllättävän vaativaa suunnistusta ja tarkkoja rastipisteitä. Itse selvisin pienillä virheillä, mutta en uskonut että kakkossija olisi ollut niin lähellä. Toiseksi viimeisellä näin kuitenkin Hämäläisen, mutta ei häntä ollut enää mahdollista ottaa kiinni. Pientä jossiteltavaa jäi minullekin, sillä pummasin ennen yleisörastia ollutta helppoa rastia, ylivoimaisesti vahvimman ankkurisuorituksen tehnyt Sild kertoi.

Kooveen manageri Raimo Arvola myönsi, että joukkue antoi alussa liikaa tasoitusta.

– Alun kompurointiin tämä meidän osalta kaatui voiton suhteen. Kaksi isoa virhettä tuli ja tämä viesti olisi ollut voitettavissa, Arvola tuumi ja käytti suunnistajien usein suosimaa konditionaalimuotoa. III Lasten Halikko-juoksu Kolmanteen 4,4 km mittaiseen yhteislähdöllä juostavaan Lasten Halikko- Juoksuun starttasi 29 H12-sarjan poikaa ja 23 D13-sarjan tyttöä. Lasten Halikko-Juoksun lähtö tapahtui 10 minuuttia ennen Halikko-viestin lähtöä.

Poikien sarjan voittaja Rajamäen Rykmentin Topias Kemppi, viime vuoden kahdeksas, johti selvästi kisaa jo yleisörastilla. Loppulenkin pienestä virheestä huolimatta hän ehti tuulettaa voittoa neljän sekunnin marginaalilla ennen Rastivarsojen Aapo Maansiltaa. Kolmanneksi pinni Hollolan Urheilijat 46:n Riku Gröhn häviten voittajalle 13 sekuntia. Ratamestari Vesa Elovaara oli laskenut radan tavoiteajaksi 29 minuuttia. Voittaja Kemppi nipisti siitä 45 sekuntia. Kärjessä oli tiukkaa, sillä uuden kärki tuli maaliin 27 sekunnin sisällä.

Kuvassa poikien H12-sarjan kärkiviisikko palkintojen jaossa vasemmalta Topias Kemppi, Aapo Maasilta, Riku Gröhn, Heikki Kumara ja Matias Koponen

Mielenkiinnolla jännättiin, että minkälaista on vuotta vanhempien tyttöjen vauhti poikiin verrattuna, koska rata oli molemmissa sarjoissa sama. Tyttösarjan voittaja Laihian Lujan Sanni Kuusiston vauhti olisi riittänyt poikien sarjassa pronssille jääden vain kuusi sekuntia Topias Kempille. Lynxin Hanne Hilo on toinen, yhdeksän sekuntia voittajasta ja Espoon Suunnan Liisa Raasakka puolestaan kolmas neljätoista sekuntia voittajasta. Tyttösarjassa kärjessä oli harvempaa, sillä kolme tuli maaliin 14 sekunnin sisällä ja neljäs oli jo yli viisi minuuttia kärjen takana.

Kuvassa tyttöjen D13-sarjan kolme parasta Sanni Kuusisto, Hanne Hilo ja Liisa Raasakka

Salon Seudun Sanomat 25.10.2015.

Halikko-viesti 2016

Vuoden 2016 Halikko-viestissä Märynummen nopeakulkuisessa avokalliomaastossa tahtipuikkoa heilutti lähes koko ajan Helsingin Suunnistajat. Toiseksi taipunut MS Parma jäi vajaan kolmen minuutin päähän ja lohjalainen Hiidenkiertäjät minuutin lisää. Varamiehisenä kisaan lähteneen kahden edellisen vuoden voittajan Paimion Rastin viesti ei lähtenyt sujumaan käsikirjoituksen mukaan ja lopputuloksissa Paimio jätettiin nyt viidenneksi. Ennen Paimiota maaliin ennätti myös Halikko-viestin kestomenestyjä ja maratontilaston kärkipaikan edelleen säilyttänyt kirkkonummelainen Lynx.

Maastojuoksun Suomen mestari ja estejuoksussakin Suomen kärkikaartiin kuuluva 20-vuotias tuore varusmies Topi Raitanen näytti muille miten juoksu kulkee ja miten rastit löytyvät ja saapui aloitusosuudelta vaihtoon kahden ja puolen minuutin johtoasemassa. Maalialueen yleisö sai omin silmin nähdä, että miltä se näyttää kun suunnistaja liikkuu kovaa. Raitasen hankkima etumatka riitti niin, että vain kolmannella osuudella Helsingin Suunnistajat oli hetken kolmannella sijalla, edellään Hiidenkiertäjät ja venäläinen Nordwest. Sen jälkeen HS:n viesti kulki koko päivän ajan piikkipaikalla.

Kuvassa vasemmalla Helsingin Suunnistajien viestin aloittaja Topi Raitanen ja oikealla HS:n viidennnen osuuden juoksijat Arttu Syrjäläinen, Tuomas Heikkilä sekä Topi Syrjäläinen

Helsingin Suunnistajien viestiä veivät toisella kolmen juoksijan osuudella Anton Salmenkylä, Topias Niemi, Ville Mannonen kolmannella osuudella Riikka Otsamo, Eija Rantala, Tiina Haarlaa neljännellä osuudella Miika Tala, Mikko Salonen, Ilkka Nurminen ja viidennellä Topi Syrjäläinen, Tuomas Heikkilä ja Arttu Syrjäläinen.

Toiseksi viimeisellä osuudella MS Parman Maija Sianoja tavoitti HS:n Pihla Otsamoa ja kutisti eron kolmesta alle minuuttiin.

Kuvassa kärkijoukkueiden 14 osuuden juoksijat Pihla Otsamo, Maija Sianoja, Karoliina Sundberg sekä Jenny Patana

- En ole aiemmin päässyt taistelemaan viestivoitosta ja täytyy tunnustaa, että hiukan tuo pieni ero pisti jännittämään, kertoi HS:n ankkuri Einari Heinaro maalissa Ari Paganuksen haastattelussa. Suorituksessa ei jännitys kuitenkaan näkynyt, sillä Heinaro suunnisti osuuden pohja-ajan. - Jännitys purkaantui heti kun pääsin metsään ja suunnistus sujui hyvin.

MS Parman Sami Hämäläinen löi kaasun pohjaan heti alusta, mutta takaa-ajo tyrehtyi nelosella pieneen koukkuun ja samalla 1,5 minuuttia takaa tulleet Hiidenkiertäjien Andreas Hall ja Lynxin Antti-Pekka Leskinen saivat kiinni. Hämäläinen kuittasi kaksikon kuitenkin selkeästi ennen yleisörastia ja sai rauhassa vedellä loppulenkin varmistaen kakkossijan. – Ei ollut tänään saumaa parempaan, Eikka veteli sen verran hyvin. Kausi oli sitten tässä, hetken pitää ladata akkuja ja sitten suunta uuteen kauteen, verryttelemään lähtenyt Hämäläinen kuittasi.

Kuvassa viiden kärkkijoukkueen ankkurit yleisörastilla: Einari Heinaro, Sami Hämäläinen, Andreas Hall, Antti-Pekka Leskinen ja Jesse Laukkarinen

Voitto oli Helsingin suunnistajien ensimmäinen Halikossa. Aikaisemmin HS on ollut 16 kertaa kymppisakissa, kakkossijat ovat Halikko-viestin alkuvuosilta 1989 ja 1991 sekä kolmossija vuodelta 1990. Voiton jälkeen HS löytyy maratontilaston sijalta kahdeksan.

IV Lasten juoksussa loppukiriratkaisu

Nyt neljännen kerran järjestettyyn Lasten juoksuun ratamestari Vesa Elovaara oli laatinut 4.4 km radan, joka tarjosi sekä reitinvalintaa että tarkkoja rastipisteitä. Hajontaa ei ole, yhteislähdöllä lähdetään ja kaikilla on sama rata. Sarjoja on kaksi, tytöt D13 ja pojat H12.

Kilpailukeskuksen varvausrastilla alkoi näyttää jo siltä, että loppukiriratkaisu kilpailun voitosta tulee. Tiukassa kirikamppailussa Hiidenkiertäjien Florian Fritzen oli kaikista nopein ja vei samalla poikien sarjan voiton. Tiukan vastuksen tarjosi tyttösarjan voittaja niin ikään Hiidenkiertäjien Nora Kytäjä, joka hävisi vain kolme sekuntia. Poikien kakkoseksi pinnisti Espoon Suunnan Andreas Kärkkäinen (+0.05) ja kolmanneksi Helsingin Suunnistajien Aapo Ikola (+0.12). Tyttöjen toinen oli Pargas IF:n Sara Laurén (+0.15) ja kolmas Helsingin Suunnistajien Emilia Tala (+0.18).

Kuvassa D13 sarjan palkintopallilla Nora Kytäjä, Sara Laurén, Emilia ja Juulia Tala

Kuvassa H12 sarjan palkintopallilla Florian Fritzen, Andreas Kärkkäinen, Aapo Ikola, Anton Packalálen sekä Tatu Aaltonen

Halikko-viestissä oli mukana yhteensä 111 joukkuetta, joista 18 joukkuetta kuntosarjassa, ruotsalaisjoukkueita 11 ja venäläisiä 3. Lasten juoksun D13-sarjaan ilmoittautui 23 ja H12 sarjaan 25 nuorta. Kuntosuunnistussuorituksia kirjattiin 79.

Salon Seudun Sanomat 23.10.2016.

Historiakirjoituksessa on lainauksia Angelniemen Ankkurin 60-v juhlajulkaisusta, Rastivuosi kirjoista 1989-2001, Salon Seudun Sanomien ja Turun Sanomien lehtileikkeistä sekä hevoskuuri.fi-sivustolta.

Historian kokosi Ilkka Saarimäki.

Kuvat Ilkka Saarimäki, Antti Paavola, Jukka Salo, Salon Seudun Sanomat ja Rastivuosi kirjat 1989-2001 (Taini ja Sallinen)